Suomalaiset kokevat ulkona liikkuessaan toiset ihmiset suurempana uhkana kuin esimerkiksi liikenteen. Mielikuvat eivät saa tukea tilastoista.
Suomalaiset pelkäävät elinympäristössään eniten toisia ihmisiä. Tähän tulokseen tultiin Espoon Kirkkojärvellä tehdyssä turvallisuustutkimuksessa, jossa alueen asukkaat vastasivat nettikyselyyn.
– Sosiaalinen turvattomuus on kasvanut, vaikka rikokset ovat vähentyneet. Se on paradoksaalista, tutkimusta tekemässä ollut ympäristöpsykologi Marketta Kyttä sanoo.
Ulkona liikkuminen koetaan turvattomaksi. Tietyt kaupunginosat saattavat profiloitua laitapuolen alueiksi.
– Tällaisia ovat asemanseudut, alikulut, keskustat ja huonosti valaistut paikat.
Tietoa siitä, tapahtuuko näissä paikoissa oikeasti muita enemmän rikoksia, ei ole helposti saatavilla.
– Poliisi ei mielellään julkaise lukuja. Se on oikeastaan aika ymmärrettävää. Jos ihmiset alkavat välttää näillä paikoilla liikkumista, juuri silloin niistä tulee turvattomampia: siellä ei näy tavallisia käyttäjiä, jotka koetaan turvallisuuden takeeksi. Syntyy noidankehä, Kyttä sanoo.
Humalaisia pelätään eniten
Eri ikäisillä ihmisillä on erilaisia pelkoja. Ikäistään nuorempia ihmisiä tunnutaan kuitenkin pelkäävän enemmän kuin ikätovereita tai iäkkäämpiä.
– Varsinkin vanhat naiset kokevat suurta haavoittuvuutta, koska he eivät ole fyysisiltä voimiltaan ja liikkumiskyvyltään tasavertaisia muiden kanssa. Pakoon pääsy tai pärjääminen ahdistelutilanteessa vaikeutuu.
– Pikkulasten vanhemmat pelkäävät kidnappaajia tai namusetiä, lapset puolestaan humalaisia. Humalaiset ovat muutenkin pelottavien ihmisryhmien ykkösenä. Sitten tulevat huumeiden käyttäjät, jengit ja ulkomaalaiset. Yleisesti ottaen uhkaavasti käyttäytyminen, huutelu ja töniminen koetaan pelottavina, Kyttä selittää.
Huonot uutiset saavat palstatilaa
Kytän mielestä pelkojen kohdistuminen toisiin ihmisiin esimerkiksi liikenteen sijaan on huolestuttava muutos.
– Vielä 1990-luvulla vanhemmat pitivät toisia ihmisiä selvästi suurempana turvallisuushuolena liikennettä. On kansainvälinen trendi, että aletaan pelätä ihmisiä, vaikka tilastojen mukaan tälle ei ole syytä.
Kyttä arvelee, että syy sosiaalisten pelkojen lisääntymiseen piilee osittain mediassa.
– Harvinaiset, mutta traagiset tapahtumat saavat valtavasti palstatilaa. Se on omiaan luomaan ja lisäämään pelon ilmapiiriä.
Studio55.fi/Piia Simola
Yhä harvempi suomalaislapsi saa kävellä yksin kouluun
Täällä päin Helsinkiä joudut todennäköisimmin ryöstetyksi
Pitääkö Kaisaniemen puiston hurja maine paikkansa? Poliisi vastaa
"Löysin tyttäreni sotkuisesta asunnosta puolialastomien miesten keskeltä"
Airi jäi asumaan yksin kotiinsa vain 8-vuotiaana pikkutyttönä
Vuosia alkoholismista kärsinyt opettaja: Olin mestari näyttelemään selvää
Vuosikymmenten piina: Raivoava anoppi sai lopulta porttikiellon perheen kotiin
Psykoosin sairastanut Pia: Pelkäsin vahingoittavani lapsiani
Oletko narsistin hovissa? Tunnista merkit!
Narsistin veli: Olen kärsinyt vuosia
"Selvisin kahdesta hengenvaarallisesta kohtauksesta"
Pelkäätkö teinejä, klovneja tai työtä? Näin kummallisista fobioista ihmiset kärsivät!