Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin on määrä aloittaa tänään vierailunsa Turkissa. Keskusteluiden aiheena on mitä ilmeisimmin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys.
Stoltenberg tapaa tänään Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglun ja pitää tämän kanssa lehdistötilaisuuden illalla. Huomenna hän tapaa puolestaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin.
Turkki on viimeinen maa, joka ei ole vielä ilmoittanut päätöstään ratifioida Suomen ja Ruotsin hakemuksia. Myös Unkarin ratifiointi puuttuu, mutta maan odotetaan ratifioivan sopimus joulukuussa.
Toistaiseksi Turkki on osoittanut enemmän myötämielisyyttä Suomen kuin Ruotsin Nato-hakemukselle.
Washingtonin Lähi-idän politiikan instituutin Turkin-tutkimusohjelman johtaja ja Turkin presidentistä kirjan kirjoittanut Soner Cagaptay arvioi STT:lle, että voi olla hyvinkin todennäköistä, että Turkki ratifioisi Suomen hakemuksen ennen Ruotsia.
– Luulen, että on todellinen mahdollisuus, että Turkki näyttää vihreää valoa Suomelle ennen Ruotsia, hän sanoo.
Tilanne on kuitenkin myös Suomelle kinkkinen, koska valtionjohdon suulla on selvästi ilmaistu, että Suomi haluaisi Natoon Ruotsin kanssa yhdessä. Syynä tähän on muun muassa puolustussuunnittelu ja se, että maat ovat jättäneet hakemukset yhdessä ja yhdessä ne on myös jäseniksi muissa maissa hyväksytty.
Ruotsin uusi hallitus viestii ymmärrystä, mutta Turkki nihkeänä
Turkki on vaatinut Ruotsia muun muassa luovuttamaan ihmisiä, joilla se katsoo olevan yhteyksiä kurdien sissijärjestö PKK:hon ja Turkin vallankaappausyrityksestä syyttämään islamilaiseen Gülen-liikkeeseen.
Ruotsin uusi hallitus on vakuutellut sitoutumistaan Turkin huoliin. Maan uunituoreen pääministerin Ulf Kristerssonin on turkkilaislähteiden mukaan määrä matkustaa Turkkiin ensi viikolla keskustelemaan Nato-jäsenyyden tilanteesta.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Kristersson on myös kirjoittanut Erdoganille kirjeen, jossa hän on vakuuttanut Ruotsin olevan halukas tekemään yhteistyötä taistelussa terrorismia vastaan ja tehneen "konkreettisia toimenpiteitä" asian edistämiseksi.
– Ruotsi pyrkii nyt signaloimaan entistä vahvemmin, että se ymmärtää Turkin huolia. On kuitenkin vaikea arvioida, johtaako se mihinkään, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta STT:lle.
Uuden hallituksen on arvioitu olevan myötämielisempi neuvottelemaan esimerkiksi sellaisten henkilöiden turvapaikkahakemuksien hylkäämisestä, jotka Turkki katsoo uhaksi itselleen.
Ainakaan julkisuudessa Turkki ei ole kuitenkaan osoittanut myöntymisen merkkejä. Maan valtapuolueen AKP:n edustaja Omer Celi totesi maanantaina lehdistötilaisuudessa "Ruotsin puhuvan kauniita, mutta käytännön toimien olevan vähäisiä", kertoo muun muassa verkkolehti al-Monitor.
Kristerssonin tulevan vierailun vaikeutta ennakoi mahdollisesti myös se, että vain päivä ennen Stoltenbergin matkaa kaksi turkkilaista mediaa julkaisi jutun Ruotsissa asuvista gülenisteista.
– Niissä oli pitkä reportaasi Tukholmassa asuvista gülenisteista nimiä ja osoitteita ja kuvia myöten. On ihan seurattu liikkeitä Tukholman ympäristössä, Alaranta sanoo.
Stoltenberg saa niin kritiikkiä kuin kehuja
Naton Stoltenberg on yrittänyt toimia neuvotteluissa eräänlaisena välittäjänä, joka on viestinyt varsin voimakkaasti ymmärrystä Turkin näkökannoille.
Tutkija Cagaptay pitää Stoltenbergiä sellaisena neuvottelijana, johon Turkki luottaa.
– Hänen vierailunsa on hyvä asia, ja Turkki näkee hänet luotettavana neuvottelijana Ruotsin ja Turkin välillä.
Stoltenberg on saanut kuitenkin myös kritiikkiä. Al-Monitorin lähteiden mukaan Stoltenberg olisi painostanut Ruotsia huomioimaan Turkin vaatimukset. Nimettömänä haastateltu lähde jopa totesi, että Stoltenberg on "täysin sokea" Turkin ihmisoikeusloukkauksille ja läheisille Venäjä-suhteille.
– Erdoganin väki tulee rakastamaan Stoltenbergia ja tämän tyypillisiä näkemyksiä, sama lähde ennakoi vierailua.
Myös Alaranta katsoo, että Stoltenbergin kanta on ollut osittain ongelmallinen.
– Samanlaista viestiä saatiin Madridin kokouksesta. Jotkut anonyymit lähteethän sanoivat silloin, että myös Stoltenberg oli painostanut Ruotsin delegaatiota kokouksessa.
– Se on mielestäni vähän ongelmallista, jos tämä on tilanne. Hänen pitäisi olla puolueeton toimija. Ei voi olla niin, että hän alkaa määritellä Ruotsin ulkopoliittista linjaa, hän lisää.
Ruotsissa kriittistä keskustelua
Myös Ruotsissa on noussut sisäistä kriittistä keskustelua siitä, kuinka pitkälle Turkin vaatimuksiin vastaamisessa voidaan mennä. Esimerkiksi Ruotsin Ulkopoliittisen instituutin Turkkiin ja Lähi-itään erikoistunut tutkija Bitte Hammargren kirjoitti ruotsalaiseen päivälehteen Svenska Dagbladetiin kirjoituksen, jossa hän vaati Ruotsin pääministeriä olemaan kuuntelematta pelkästään Erdogania. Hänen mukaansa Ruotsi ei voi tehdä kompromisseja oikeusvaltion suhteen.
Suomen osalta Turkki on pyytänyt uudelleen muun muassa kuuden luovutuspyynnön arviointia. Oikeusministeriön mukaan niitä ei kuitenkaan olla avaamassa, koska ratkaisut on jo tehty. Suomessa hallitus ei voi myöskään päättää luovutuspyynnöistä, vaan ratkaisut ovat virkamiesten vastuulla.
Sekä Ruotsin että Suomen valtionjohdosta on viestitetty kuitenkin edistymisestä. Esimerkiksi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) totesi MTV:n uutisille keskiviikkona, että parhaimmassa mahdollisessa tilanteessa Turkin puuttuva ratifiointi voitaisiin saada jo tämän vuoden puolella.
– On vaikea sanoa, että ovatko tällaiset viestit kansalaisten lohduttamista, että kaikki on kunnossa. Mutta toisaalta myös Madridin kokouksessa kävi niin, että Ruotsin johdon ilmoitukset edistyksestä pitivät paikkansa, Alaranta sanoo.
"Turkki saisi viestittyä, että laittoi Euroopan polvilleen"
Vaikka Turkilla on aitoja turvallisuuteen liittyviä huolia, voidaan Nato-hakemuksia tarkastella myös Turkin vaalien kontekstissa, sanoo Cagaptay.
– Vaalit on määrä järjestää virallisesti kesällä, mutta samalla on olemassa aito mahdollisuus, että ne järjestetään ennakkoon jo aiemmin keväällä.
Tästä on antanut viitteitä muun muassa Turkin hallituksen hyväksymä uusi vaalilaki.
Cagaptayn mukaan Turkki voi vaalien vuoksi viivästyttää nimenomaan Ruotsin hakemuksen hyväksyntää.
– Turkki voi viivästyttää Ruotsin jäsenyyden hyväksyntää ja tehdä sen muutama kuukausi ennen vaaleja, koska se hyödyntää Erdogania.
Hyötyä tulee etenkin silloin, jos Ruotsi tekee myönnytyksiä Turkille.
– Euroopalla ja Turkilla on viha-rakkausssuhde. Jos Ruotsi tekee myönnytyksiä, Erdogan saa viestittyä, että hän on laittanut Euroopan polvilleen, Cagaptay sanoo.
Lue myös: Pekka Haavisto MTV:lle: Parhaassa tapauksessa Turkilta vihreää valoa jo tämän vuoden puolella – "Monet Nato-maat ovat olleet yhteydessä Turkkiin"
Juttua päivitetty kello 18.17.