Turkin parlamentin ulkoasiainvaliokunnasta vahvistettiin STT:lle, että asian käsittely siirtyy toiselle päivälle.
Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin käsittely Turkin parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa päättyi tänään tuloksetta, valiokunnasta vahvistettiin STT:lle. Näin ollen asian käsittely siirtyy toiselle päivälle.
Ajankohtaa uusille keskusteluille ei ole vielä päätetty, valiokunnasta kerrottiin.
Vasta valiokunnan päätöksen jälkeen Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnista voidaan äänestää Turkin parlamentin yleisistunnossa.
Käsittely alkoi Suomen aikaa puoliltapäivin ja kesti yli kolme ja puoli tuntia, valiokunnasta kerrottiin.
Presidentti Recep Tayyip Erdogan jätti lakiesityksen asiasta kolme viikkoa sitten.
Ennen voimaantulemista parlamentissa hyväksytty laki vaatii vielä Erdoganin allekirjoituksen sekä lain julkaisemisen Turkin virallisessa lehdessä.
Myös Unkarin tulee vielä ratifioida Ruotsin jäsenyys ennen kuin Ruotsista voi tulla sotilasliiton 32. jäsenmaa.
Tutkija: Voi sopia Erdoganille
Ilmeisesti opposition kansanedustajien esittämät lisäkysymykset johtivat lykkääntymiseen, mutta myös Erdoganin puolueen AKP:n jäsenet totesivat käsittelyn lykkäämisen olevan parasta tässä vaiheessa – "ennen kuin asia selkiintyy", kertoi valtiollinen Anadolu-uutistoimisto kokouksesta.
Deutsche Wellen turkinkielisellä uutissivustolla kerrottiin, että kokouksessa jotkut kansanedustajat halusivat Ruotsin selvittävän vielä tarkemmin, kuinka se on vastannut Turkin vaatimuksiin.
– Vaikka (Erdoganin puolueella) AKP:llä on enemmistö, he eivät ehkä halua puskea läpi näin epäsuosittua asiaa ilman opposition tukea, arvioi Tukholman yliopiston Turkki-tutkimuksen instituutin johtaja Paul Levin STT:lle torstai-iltana.
– Tai sitten Erdoganille sopii prosessin venyminen vallan hyvin, erityisesti jos hän voi esittää opposition ratifioinnin blokkaajana, Levin mietti.
Ruotsilla on Turkissa maine "terroristijärjestöjen turvasatamana", eivätkä äskettäiset koraanin polttamiset ole myöskään kiillottaneet Ruotsi-kuvaa Turkissa.
Jos valiokunta olisi päättänyt asiasta jo tämänpäiväisessä kokouksessa, olisi Turkin parlamentti voinut Levinin mukaan äänestää asiasta yleisistunnossa jo lähipäivinä – ja Ruotsista tulla parhaimmassa tapauksessa Nato-jäsen jo ensi viikolla.
On myös mahdollista, että ulkoasiainvaliokunta haluaa vielä kuulla parlamentin puolustusvaliokunnan mielipiteen, mutta se ei määrittele ulkoasiainvaliokunnan päätöstä, hän sanoi.
Ruotsin Nato-prosessia läheltä seurannut Levin muistuttaa, ettei Erdogan ainoastaan luvannut jättää ratifioinnin parlamentin käsiteltäväksi vaan "työskennellä läheisesti parlamentin kanssa" taatakseen, että Ruotsin ratifiointi menee myös läpi.
– Valiokunnan jäsenten suunniteltu matka Malesiaan ja Singaporeen peruttiin, jotta heillä olisi aikaa tälle asialle tällä viikolla, Levin kertoi.
Turkki haluaa varmistaa hävittäjäkaupat
Ukrainan sodan jatkuessa ja Israelin hyökätessä täydellä voimalla Gazaan Natolle on tärkeää saada Ruotsin jäsenyyskysymys pois tieltä, jotta sotilasliitto voi jatkaa turvallisuussuunnittelua alueella, Levin sanoi.
Myös Turkki pelkää Gazan taisteluiden leviävän laajemmaksi alueelliseksi konfliktiksi. Turkki pelkää, että se tulee vedetyksi mukaan.
Tämä huoli on Levinin mukaan saattanut tehdä Ruotsin jäsenyyden ratifioinnista Turkille kiireellisemmän: Turkki haluaa varmistaa F-16-hävittäjien saamisen epävarmoina aikoina.
– Monet uskovat myös, että Erdogan on voinut tehdä poliittisen laskelman. Vaikka Gazan konfliktin alkuaikoina hän oli melkoisen hillitty retoriikassaan, hän on sittemmin koventanut retoriikkaansa ja käyttänyt erittäin kovaa kieltä Israelia ja länsimaita vastaan ja myös ylistänyt Hamasia vapaustaistelijoiksi. Erdogan saattaa ajatella, ettei hän voi sekä arvostella Israelia ja länttä näin kovasti ja samanaikaisesti jatkaa Naton laajentumisen estämistä (ilman, että hävittäjäkaupat vaarantuvat), Levin mietti.
Erdogan on kiistänyt, että ratifioiminen olisi kytköksissä Turkin Yhdysvaltojen kanssa käymiin hävittäjäkauppoihin.
Levinin mukaan nihkeilyä Ruotsin Nato-jäsenyyden suhteen ei voi selittää pelkästään F-16-kaupoilla, vaan Turkilla on ollut myös aito halu muuttaa Ruotsin kurdipolitiikkaa ennen kuin Turkki voisi hyväksyä sen Nato-kumppaniksi.
PKK ja Turkin valtio ovat käyneet veristä taistelua kurdivähemmistön asemasta kohta jo 40 vuotta, ja siinä on kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä.
Ottanut askelia oikeaan suuntaan
Turkki näytti lopulta vihreää valoa Ruotsin jäsenyydelle Liettuan pääkaupungissa Vilnassa pidetyssä Naton huippukokouksessa heinäkuussa. Selkeimmän askeleen ratifiointia varten Erdogan otti kuitenkin vasta lokakuussa viemällä lakiesityksen parlamentille.
Ruotsi ei lopulta palauttanut Turkkiin kymmeniä PKK:n tai Gülen-liikkeen jäseniksi väitettyjä ihmisiä, kuten Erdogan alun perin vaati.
Levinin mukaan Ruotsi kuitenkin muun muassa otti Turkin vaatimukset huomioon kiristäessään terrorisminvastaista lakiaan ja otti etäisyyttä PKK:n syyrialaisena siipenä pidettyyn YPG:hen.
– Tämä oli jo Turkille iso poliittinen voitto, Levin sanoi.
Lisäksi Turkki on saanut Ruotsilta lupauksen muun muassa tuesta Turkin takkuaville EU-jäsenyysneuvotteluille ja turkkilaisten viisumivapaudelle EU:ssa sekä kaupan lisäämisestä Turkin kanssa.