Naton puolustussuunnitelmien laatiminen olisi Pohjoismaiden osalta vaikeaa, jos Suomi ja Ruotsi liittyisivät puolustusliittoon eri tahdissa, toteaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) MTV:n Uutisaamussa.
Haaviston mukaan neuvottelut virkamiestasolla ovat edenneet lupaavasti, vaikka esimerkiksi Turkin lehdistö nostaakin välillä esiin uusia kohuja Ruotsin ja Suomen Nato-tielle.
– Turkkihan on tehnyt vähän eroa Suomen ja Ruotsin välille ja sanonut, että Ruotsi on ongelmallisempi kurdikysymyksen vuoksi. Suomella ja Ruotsilla on etu päästä Natoon yhtä aikaa.
– On aika vaikea tehdä puolustussuunnittelua, jos katsoo pelkästään karttaa. Melkein minkälainen apu tahansa tänne kulkisi kriisissä melkein välttämättä Ruotsin kautta.
Haaviston mukaan Ruotsin uusi hallitus näyttää tekevän kaikkensa, jossa Nato-jäsenyys etenisi ja Suomi ja Ruotsi pääsisivät täysjäseniksi yhtä aikaa.
Lue myös: Ukrainan tiedustelu: Iran aikoo toimittaa Venäjälle vaarallisempia droneja – "jousiampuja" voi kuljettaa jopa viisinkertaisen määrän räjähteitä
Jos jäsenyystaival yhtä matkaa ei etenisi, Haaviston mukaan ”ääritilanteessa” täytyisi katsoa, mitä sitten tehdään.
Ulkoministerin arvion mukaan parhaimmassa mahdollisessa tilanteessa Turkin puuttuva ratifiointi voitaisiin saada jo tämän vuoden puolella. Unkari on kertonut aiemmin ratifioivansa Nato-jäsenyyden joulukuun aikana.
– Jäsenyys vaatii vielä oman eduskuntamme käsittelyn, ja se olisi sitten keväällä.
– Monet Nato-maat ovat olleet yhteydessä Turkkiin, ja Natollakin on intressi avoimien ovien politiikan pitämiseen voimassa. Nyt avoimien ovien politiikkaa testataan, Haavisto valottaa myös Naton tahtoa saada asia ratkaistua.
Onko pakotteista mitään hyötyä?
Länsimaat liittolaisineen ovat kohdistaneet sodan alusta alkaen Venäjään raskaita pakotteita. Venäjä on kuitenkin toistuvasti uhonnut, ettei pakotteilla ole käytännössä mitään vaikutusta.
Ulkoministeri Haavisto muistuttaa, että pakotteet ovat jo iskeneet muun muassa Venäjän kykyyn valmistaa edistyksellisiä aseita ja teknologiaa.
Pakotteilla on isketty myös koko Venäjän kansantaloutta vastaan. Keskiluokan tyytymättömyys ja soraäänet Venäjän sisällä ovatkin lisääntymään päin.
– Esimerkiksi McDonald's on siirtynyt paikalliseen tuotantoon, mutta keskiluokkaan vaikuttaa eniten liikekannallepano. Tavalliset perheet ovat joutuneet lähettämään poikiaan rintamalla ja tietoisuus sodasta on kasvanut, Haavisto valottaa tilannetta.
Lue lisää: Presidentti Niinistö: "Sodalle vaikea nähdä loppua – uskon, että selkärankamme kestää"
Ulkoministeri uskoo, että lisäpakotteita on tulossa. Eräs asia on myös nykyisten pakotteiden kiertämisen estäminen. Toistaiseksi EU on ollut pakotteissa hyvin yksimielinen, mutta energiakriisi on omiaan aiheuttamaan myös eripuraa.
– Oma veikkaukseni on, että sanktioissa voidaan edetä, jos EU:n keskinäinen solidaarisuus toimii. On selvää, ettei mitään maata voida jättää täyteen pulaan.
– Toki Suomessakin sapettaa, että energian hinta nousee tällä tavalla, mutta onneksi meillä on sellainen tuotanto, ettei suurta energiapulaa pitäisi syntyä, mutta hinta on korkea ja talvesta tulee siinä mielessä vaikea.
9:36
Näin ulkoministeri Haavisto arvioi Nato-jäsenyyden etenemisen viime käänteitä