Luottamus viranomaisten ja yritysten kykyyn käsitellä luottamuksellisia tietoja verkossa on heikentynyt hieman. Tiedot käyvät ilmi Digi- ja väestötietoviraston kyselystä. Asiantuntijan mukaan korona-aika ja etätöissä väsyminen kasvattavat virheiden ja tietomurtojen mahdollisuutta entisestään.
Verkkohuijaukset ovat yleistyneet kovaa vauhtia, ja muun muassa Kuluttajaliitto on parin viime vuoden ajan satsannut paljon kansalaisten valistamiseen huijareiden tunnistamiseksi. Liiton vetämä Huijausinfo -niminen hanke tarjoaa muun muassa maksutonta neuvontaa verkko- ja mobiilihuijauksen uhreiksi joutuneille.
Liiton pääsihteerin Juha Beurling-Pomoellin mukaan tyypillisimmät huijaukset liittyvät tunnettujen yritysten, brändien tai viranomaisten nimissä esiintymiseen.
Viime aikoina huomiota ovat herättäneet muun muassa Microsoftin it-tukena esiintyvät huijaussoittajat, jotka pyrkivät ottamaan ihmisen tietokoneen haltuunsa. Mukaan on kuitenkin tullut myös uusia piirteitä.
– Yksi on tällainen sosiaalinen manipulointi, mikä on tullut huomattavasti paremmaksi rikollisten kannalta. Ihmiset ajautuvat huijauksen uhriksi, koska siellä linjan toisessa päässä on todella hyviä puhujia. Toinen uusi taktiikka on se, että monet verkkokaupat saadaan näyttämään kotimaisilta, vaikka eivät sitä todellisuudessa ole, Beurling-Pomoell sanoo.
Liian hyvä tarjous harvoin totta
Pääsihteeri tyrmää mielikuvan, jonka mukaan verkko- tai puhelinhuijauksiin sortuisivat erityisen helposti vaikkapa vanhukset. Suomalaisilta hän peräänkuuluttaa tervettä epäluuloisuutta kaikenlaisia yhteydenottoja kohtaan.
– Todella tarkkana pitää olla viimeistään siinä vaiheessa, kun alkaa luovuttaa esimerkiksi pankkitietojaan, että kenelle oikein ovat menossa. Kannattaa miettiä, että jos jokin tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se yleensä ei ole totta.
Lue myös: Nettihuijarit ovat entistäkin ovelampia: Verkossa piilee jälleen uusi salakavala huijauskeino!
Digi- ja väestötietovirasto julkaisi lokakuussa digiturvabarometrin osana Digiturvaviikkoa. Siihen vastasi parisen tuhatta ihmistä. Sen jälkeen julkisuudessa on kerrottu esimerkiksi psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta, ja useiden suosittujen palvelujen käyttäjätunnusten vuotamisesta.
Virasto on syksyn jälkeen saanut satoja vastauksia lisää, pääosin julkisen hallinnon työntekijöiltä. Luottamus viranomaisten ja oman työnantajan kykyyn käsitellä luottamuksellisia tietoja verkossa on edelleen korkea, ja lähes 80 prosenttia vastaajista luotti näiden tahojen kykyyn käsitellä luottamuksellisia tietoja.
Yritysten osalta vastaava luku oli vain 25 prosenttia.
– Tämä on kaikkien osalta jonkin verran laskenut. Se kuvaa mielestäni sitä tilannetta, kun näitä erilaisia huijauksia ja uutisointeja siitä miten on tehty onnistuneita kyberhyökkäyksiä, tietomurtoja niin Suomessa kuin muualla maailmalla, niin kyllä se nakertaa luottamusta, sanoo Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija Kimmo Rousku.
Stressaava etätyö voi johtaa virheisiin
Kyselyssä on selvitetty myös kokemuksia korona-aikana työskentelystä. Monet näkivät etätyön positiivisena asiana, joka mahdollistaa suuremman vapaa-ajan. Kuitenkin väsymys, stressi ja työyhteisön tuen puuttuminen voivat lisätä tietoturvariskejä.
– Saatetaan lähettää esimerkiksi vahingossa laajalla jakelulla joku henkilötietoja sisältävä raportti. Tavallaan inhimillisten virheiden määrän todennäköisyys kasvaa, se on koronaan liittyvä huolemme. Meidän pitää varautua siihen, että digimaailman uhat ovat meillä entistä enemmän esillä, Kimmo Rousku toteaa.