Valtava jäävuori irtosi tänään lauttajäätiköstä Etelämantereella. Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessorin Jari Haapalan mukaan kiinnostavinta tapauksessa ei ole jäävuoren irtoaminen, vaan se, mitä nyt tapahtuu.
Arviolta 5800 neliökilometrin eli noin neljän Ahvenanmaan kokoinen ja biljoonan tonnin painoinen jäämöhkäle irtosi Larsen C –lauttajäähän syntyneen halkeaman seurauksena.
Larsen A -lauttajää hajosi jo vuonna 1995 ja Larsen B 2002. Juuri tämä hajoamisprosessi on Ilmatieteenlaitoksen Jari Haapalan mukaan huomionarvoista.
– Tämä ei ole mikään tavanomainen jäävuori, vaan kyse on tapahtumasarjasta. Kaikkein kiinnostavinta on se, mitä tästä eteenpäin tapahtuu. Jääkö Larsen C:n hajoaminen yksittäiseksi isoksi jäävuoreksi, vai jatkuuko hajoaminen ja totaalinen jäähyllyn pirstoutuminen useiksi tuhansiksi jäävuoriksi, Haapala kysyy.
Mitä se merkitsee, jos jäähylly jatkaa hajoamistaan?
– Kyllä se tietysti kertoo ilmastonmuutoksesta. Tämä on taas selkeä indikaattori, että ilmastonmuutos etenee.
Nyt irronneen jäävuoren seurauksista tutkimusprofessori ei maalaile maailmanlopun kuvia.
– Se on jo kelluvaa jäätä, joten se ei nosta merenpintaa yhtään. Alueella ei ole juuri mitään laivaliikennettä, joten siitä ei ole siellä kenellekään haittaa. Se luultavasti ajelehtii Atlantille ja hajoaa pienemmiksi jäävuoriksi.
Ydinkysymys on se, mitä tapahtuu jäähyllyn takana piilottelevalle ja sen suojaamalle mannerjäälle.
Jos käy niin, että koko Larsen C-jäähylly murtuu ja mantereen päällä oleva jäätikkö alkaa lohkeilla jäävuoriksi, voi merenpinta nousta jopa 10 senttiä. Haapala kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on pitkä prosessi.
Pääkuvan videolta voit katsoa tutkijoiden ilmakuvaa Larsen C -jäähyllystä ja jäävuoren repeämisen etenemisestä.