Etelämantereesta on irtoamassa jättikokoinen jäävuori, kooltaan yli 5000 neliökilometriä. Sitä pitelee kiinni enää 20 kilometrin mittainen kieleke. Murtumisen odotetaan kiihdyttävän Etelämantereen sulamista, jonka seurauksena merenpinta nousee huomattavasti.
Tutkijat seuraavat huolestuneina railon etenemistä Etelämantereella. Nyt tammikuussa railon pituus on kasvanut lähes sadalla kilometrillä. Murtuminen alkoi vuonna 2010. Nyt se on edennyt niin pitkälle, että irtoaminen on vain 20 kilometrin päässä. Irtoava jäävuori on kooltaan valtava, yli 5000 neliökilometriä eli yli puolet Uudenmaan maakunnan koosta.
– Se on suurempi kuin koko pääkaupunkiseudun alue, mittakaavaltaan Porkkalasta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle eikä edes riitä, vertaa Ilmatieteen laitoksen Merentutkimusyksikön päällikkö, tutkimusprofessori Jari Haapala.
Tutkijat eivät osaa tarkalleen sanoa, milloin jättimäinen jäävuori irtoaa Etelämantereesta.
"Vähän kuin kävelisi heikoilla jäillä"
Tutkijat eivät osaa sanoa, irtoaako jäävuori muutaman viikon sisällä vai meneekö siihen kuukausia.
– Tämä on vähän samanlaista kuin kävelisi heikoilla jäillä. Tiedät, että kävelet heikolla jäällä, mutta yhtäkkiä se jää murtuu altasi. Ei sitä voi sinänsä ennustaa. Voi tietää, että se tapahtuu jossain vaiheessa, mutta sitten kun se tapahtuu, se rupeaa tapahtumaan äkillisesti, kuvailee Haapala.
Se on kuitenkin selvää, että jäätikön murtumisen syynä on ilmaston lämpeneminen.
– Olemme nähneet, että ilman lämpötila on noussut siellä useamman asteen viimeisten 50 vuoden aikana. Se on yksi maapallon alueista, jossa lämpeneminen on kaikkein suurinta. Luonnollisesti jäätiköt reagoivat siihen. Pienemmät jäätiköt ovat reagoineet nopeammin ja nyt on kysymys kaikkein isoimmista jäätiköistä, huomauttaa Haapala.
Ilmaston lämpeneminen on kiihdyttänyt Etelämantereen sulamista.
"Sulaminen pahin uhkakuva"
Valtavan Larsen C: ksi nimetyn jäähyllyn murtuminen kiihdyttää Etelämantereen sulamista.
– Jäähyllyn uloimmat osat ovat murtumassa ja siitä tulee epästabiili. Se alkaa murtua enemmän ja enemmän. Se tarkoittaa sitä, että kun meren päällä oleva jäähylly murtuu kokonaan, niin varsinainen jäätikkö, joka on siellä mantereen päällä, niin se rupeaa virtaamaan yhä nopeammalla vauhdilla mereen, selittää Haapala.
Etelämantereen jäätiköiden sulaminen nostaa valtamerien pintaa.
– Kaikkein suurin ilmastonmuutoksen uhkakuva on Etelämantereen jäähyllyjen ja jäätiköiden sulaminen. Niissä on niin paljon massaa, että ne voivat nostaa valtameren pintaa useallakin metrillä muutaman sadan vuoden aikana, arvioi Jari Haapala.
Kun jäävuori irtoaa, se alkaa ajelehtia kohti Tyyntämerta.
– Se rupeaa ajelehtimaan Eteläiselle valtamerelle kohti Tyyntämerta. Luultavasti se aika nopeasti hajoaa muutamaan kappaleeseen ja sitten pienempiin ja pienempiin kappaleisiin, kertoo Haapala.