Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys tuo todennäköisesti Suomen rajalle lisää venäläistä kalustoa ja joukkoja, arvioi Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.
Lisäksi Venäjä maalittaa Suomen strategisia kohteita, kuten lentokenttiä ja satamia, mahdollisesti ydinaseilla.
– Jos Venäjä ei sitä aikaisemmin ole tehnyt, niin viimeistään nyt, hän toteaa.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Jos Suomi liittyy Natoon, Suomella on Nato-maista pisin maaraja Venäjän kanssa. Tällä on Kangaspuron mukaan vaikutuksensa.
– Kun he tarkastelevat asiaa Kremlin tai pääesikunnan karttapöydiltä, niin tämä on merkittävä palanen Natomaiden ketjussa Itämerellä, Kangaspuro sanoo.
"Tämä on vasta yksi askel"
Suomen liittyminen Natoon on alkanut tänään näyttää entistä todennäköisemmältä. Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoivat aamupäivällä kannattavansa Natoon hakemista. Tämän jälkeen myös muut ministerit näyttivät Natolle vihreää valoa.
Venäjän reaktio tuli nopeasti. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ilmoitti, että Suomen liittyminen Natoon on "ehdottomasti" uhka Venäjälle. Peskovin mukaan Suomen "epäystävällinen" päätös edellyttää Venäjältä "symmetristä" vastausta.
Kangaspuron mukaan Venäjän vastatoimet riippuvat paljon siitä, millainen Nato-maa Suomesta tulee.
– Tämä on vasta yksi askel, että Suomi liittyy Naton jäseneksi. Sitten on vielä isoja kysymyksiä, kuten perustetaanko tänne Naton sotilastukikohtia vai ei, ja tuodaanko tänne uusia yhdysvaltalaisia asejärjestelmiä vai ei.
Venäjällä ei näytetä yllättyneiltä
Presidentin ja pääministerin ulostulo Nato-asiassa kirvoitti lopulta yllättävän vähän reaktioita Venäjältä. Ainakin toistaiseksi. Kangaspuron mukaan tämä voi tarkoittaa sitä, että lopulta Niinistön ja Marinin Nato-kannat eivät yllättäneet itänaapurissa.
Silti ensimmäinen virallinen kommentti Venäjältä tuli vain tunti pääministerin ja presidentin Nato-tiedotteen jälkeen. Duuman kansainvälisten asioiden komitean varapuheenjohtaja Vjatsheslav Nikonov sanoi Gazeta.ru-sivustolle, että jos Suomi tarjoaa maaperäänsä Naton sotilastukikohdalle, Suomesta tulee sotilaallinen kohde, ydinaseet mukaan lukien.
Samalla Nikonov totesi, että päätös Suomen liittymisestä Natoon on käytännössä jo tehty ja Suomi liittyy Natoon piakkoin.
Kyse ei siis venäläistenkään mielestä ole enää siitä, liittyykö Suomi Natoon vai ei, vaan milloin liittyminen tapahtuu.
"Ei ole Venäjän etu lisätä sotilaallista jännitettä"
Vielä ei ole varmaa, miten Venäjällä Nato-Suomeen suhtauduttaisiin.
– Tässä menee oma hetkensä, että pöly laskeutuu, että nähdään, millaisia siirtoja kukakin tekee ja mitä niistä sitten seuraa, toteaa Kangaspuro.
– Noin järkevästi ajatellen toivoisi Venäjän myöskin tarkastelevan asiaa siitä näkökulmasta, että ei ole heidän etunsa lisätä sotilaallista jännitettä tämän enempää. Se jää nähtäväksi, minkälaisia liikkeitä he ovat nyt suunnitelleet ja valmiit tekemään.
Katso yllä olevalta videolta Kangaspuron koko haastattelu. Siinä Kangaspuron muun muassa arvioi, miten pahasti Suomen ja Venäjän välit ovat Ukrainan sodan ja Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vuoksi menneet.