Ulkoministeri Haavisto ei yllättynyt Venäjän Nato-älähdyksestä – "Saattavat lisätä varuskuntia"

Kremlin mukaan Suomen liittyminen Natoon olisi ehdoton uhka Venäjälle, kertoo uutistoimisto Reuters.

Kremlin tiedottaja Dmitry Peskov sanoi torstaina, että "sotilaallisen blokin" laajeneminen ei tekisi Eurooppaa tai maailmaa yhtään vakaammaksi.

Lue myös: Kreml älähti: Suomen liittyminen Natoon ehdottomasti uhka Venäjälle – "Syy samantasoiseen vastareaktioon"

Peskovin mukaan tuoreimmat Suomen ottamat askeleet kohti puolustusliittoa ovat harmillisia ja antavat syyn samantasoiseen vastareaktioon. Hän lisäsi, että kaikki haluavat välttää Naton ja Venäjän välittömän yhteenoton.

Venäjä on toistanut samaa viestiä montaa kertaa aiemmin, eikä Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto yllättynyt äläyksestä.

– Venäjä on aiemmin sanonut, että nämä ovat Suomen ja myös Ruotsin omia päätöksiä ja näihin muutoksiin Venäjä reagoi. Venäjällä mietitään nyt, minkälaisen uhkakuvan he muodostavat. He saattavat varuskuntia lisätä. Tähän on hyvä varautua. Tämä ei tarkoittaisi aggressiota tai rajan yli tapahtuvaa toimintaa, Haavisto korostaa.

Nato-Suomen malli vaikuttaa

Venäjän reaktiot voivat määräytyä jonkin verran sen mukaan, minkälainen Nato-maa Suomesta tulee. Ratkaisevaa voi olla se, tuleeko Suomeen pysyviä Naton tukikohtia.

Esimerkiksi Baltian mailla kesti pitkään saada Naton kansainvälisiä taisteluosastoja maaperälleen, joten nopeita muutoksia Suomessa tuskin tapahtuu.

Ratkaisuja Suomeen mahdollisesti sijoitettavista Nato-joukoista tehdään vasta sitten, kun Suomen jäsenyys puolustusliitossa on selvä.

Nato-maiden ratifiointi voi kestää neljästä kuukaudesta yhteen vuoteen.

Puhelin pirissyt

Innokkaimmat maat ovat olleet jo Suomeen yhteydessä ja kyselleet, milloin ne pääsevät ratifioimaan Suomen jäsenyyden.

– Puhelin on pirissyt ja on kyselty, että koska pääsee ratifioimaan. Tietyt maat haluavat olla ensimmäisiä tai ensimmäisten joukossa ratifioimassa. Erityisesti Pohjoismaat antavat tukeaan, Haavisto kertoo.

Haavisto kertoi tänään myös itse kannattavansa Nato-jäsenyyttä. Ulkoministerille yksi omaan ajatteluun vaikuttanut tapahtuma oli kuukausia sitten Etyj-maille lähetetty Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kirje, jossa Venäjä esitti turvallisuushuoliaan.

– Olo olisi ollut erilainen, jos olisimme yksin vastaamassa Lavrovin kirjeeseen. EU-jäsenyydellä on merkitystä. Nato on Euroopassa pätevin taho vastaamaan sotilaallisiin sekä kyberuhkiin, Haavisto sanoo.

Haavisto vahvistaa, että hallitus pyrkii sunnuntaina päättämään Nato-hakemuksesta linjaavasta uudesta selonteosta, jonka käsittely alkaisi maanantaina eduskunnassa.