Kreikan nykyiseen kriisiin on varauduttu paremmin kuin vuonna 2012, jolloin maassa edellisen kerran kuohahti kunnolla. Tämän ansiosta kriisin leviämisriski ja tartuntavaara ovat pieniä, arvioivat talouden asiantuntijat.
Suurin syy parempaan tilanteeseen on se, että tällä hetkellä Kreikan lainoista suurin osa on Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Euroopan keskuspankin (EKP) hallussa. Vielä vuonna 2012 Kreikan lainat olivat pääasiassa kansallisissa pankeissa.
– Sunnuntaisen kansanäänestyksen jälkeen markkinat olisivat panikoineet, jos olisi panikoimisen paikka. Nyt on todistettu, että Kreikan kriisissä ei ole tartuntavaaraa, sanoo Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.
Maanantaina Etelä-Euroopan valtionlainojen korot eivät nousseet pelkojen mukaisesti, esimerkiksi Espanjan ja Italian kymmenvuotiset lainojen korot kohosivat 2,4 prosenttiin perjantain 2,2 prosentista.
Riski pikemminkin poliittinen
Leviämistä estävät myös aiempaa vahvemmat puskurit. EKP:lla on käytössään tehokkaat työkalut, joilla se pitää euroaluetta vakaana ja valvoo pankkien toimintaa. EKP parantaa euroalueen maksuvalmiutta massiivisella valtionlainojen osto-ohjelmalla.
– Osto-ohjelmaa voidaan tarvittaessa kohdistaa riskialueille, joissa alkaa näkyä tartunnan merkkejä, sanoo Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula.
Vuonna 2014 toimintansa aloitti myös pankkiunioni, joka huolehtii yhteisesti pankkivalvonnasta.
– Aluksi kriisin hoitaminen oli tulipalojen sammuttamista ja tekemällä oppimista. Nyt euroalueella on välineet estää kriisien leviämistä, sanoo Handelsbankenin ekonomisti Tiina Helenius.
Pankkiunionin on tarkoitus myös kehittää kriisinratkaisujärjestelmiä ja yhdenmukaistaa talletusjärjestelmä, mutta työ on vielä kesken. Kangasharjun mukaan tämä ei ole kuitenkaan ongelma, sillä muut keinot ovat niin tehokkaita.
Euroalueen vakautta helpottaa myös se, että Etelä-Euroopan maiden taloudet ovat tällä hetkellä paremmassa jamassa kuin vielä vuonna 2012.
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että riski on pikemminkin poliittinen kuin taloudellinen. Etenkin Kreikan mahdollinen ero eurosta olisi iso poliittinen kriisi.
– On hyvin mahdollista, että euroskeptikot saisivat erosta lisää vettä myllyyn. Sitä kautta alettaisiin kritisoida koko euroalueen olemassaoloa ja toimintakykyä, Mursula sanoo.