Kauppalehden tietojen mukaan suomalaiset pankit eivät ole päässeet kiinni rahoihin, joita EKP on ilmoittamissaan tukitoimissa auliisti luvannut.
EKP:n puheet ja linjaukset eivät ole auttaneet, koska konkreettisia toimenpiteitä ei ole vieläkään nähty ja käytännössä keskuspankin arvopaperiostot ovat yhä kriisiä edeltävällä tasolla.
Keskuspankin puuttuvat toimenpiteet ovat käytännössä nyt tulppana talouskriisin ratkaisussa, mikä vie uskoa markkinoilta likviditeetin riittävyyteen. Tukitoimien tulisi toimia täydellä teholla.
Kauppalehti haastatteli kolmea alan toimijaa, joiden mukaan toimenpiteiden hitauden seurauksena eurooppalaisten pankkien kannalta tärkeä ja Pohjoismaisten pankkien kannalta kriittisen tärkeä Covered Bond -markkina ei ole käytännössä toiminut normaalisti kahteen viikkoon. Vain parhaimmat ovat saaneet rahoitusta, ja nekin tavanomaista kalliimmalla.
Jos jälleenrahoitusta ei ole näköpiirissä, pankit joutuvat kiristämään luotonantoa. Tällä hetkellä pankkien ”raaka-aine” on täysin jäässä.
Toimenpiteiden hitauden myötä tilanne etenkin pk-yritysten rahoittamisen näkökulmasta on tällä erää katastrofaalinen ja kriisi eskaloituu päivä päivältä. Pankeilla olisi valmius toimia, mutta ne eivät voi hoitaa osuuttaan kriisinhallinnassa, jos jälleenrahoitusmarkkinat eivät toimi.
Markkinaehtoinen rahoitus näyttäisi olevan kiinni, eivätkä luvatut rahoitustoimet ole lähteneet kanavoitumaan. Vaikka suunnitelmat ja tahtotila ovat olemassa, julkisten tahojen toimet ovat hitaita. Aika kuluu, ja jokainen viikko on tärkeä sen kannalta, että yrityksiä voidaan vielä pelastaa.
Lue myös: Nyt rysähti kymmenien tuhansien työntekijöiden lomautusrypäs, ainakin 1700 yritystä aloittanut yt-neuvottelut
“Riskinä on, että näemme kymmenien tuhansien yritysten kaatuvan” – Suomen yrittäjien Mikael Pentikäinen penää poliitikoilta vastuuta rajujen koronakieltojen seurauksista
Hallitus: Nyt 15 miljardin, yhteensä 50 miljardin toimet yritysten ja työpaikkojen pelastamiseen – "Valtio takaa ja pankit jakavat"
Sijoitustodistusmarkkina jäässä
Suomessa toinen ongelma liittyy sijoitustodistusmarkkinaan erityisesti keskisuurten toimijoiden likviditeetin näkökulmasta. Alan toimijat peräänkuuluttavat Suomen Pankin roolia myös kotimaan tulevaisuudesta huolehtimisen osalta.
– Sijoitustodistusmarkkina, joka esimerkiksi aikoinaan toimi moitteetta Lehmanin kriisin jälkeen, kun mikään muu maailmassa ei toiminut, on tällä hetkellä täysin jäissä. Se on ollut Suomen paras ja toimivin markkina kautta aikojen ja se ei toimi nyt, mikä on todella huolestuttavaa, Hypon treasury ja varainhankinnan johtaja Petteri Bollmann sanoo.
Mistä tämä sitten johtuu?
– Kriisi koskettaa myös yrityksiä vahvasti, ja yritykset keräävät puskureita eivätkä sijoita.”
Suomen Pankin julkaisema 500 miljoonan euron yritystodistusten osto-ohjelmaa ei myöskään ole käynnistetty, ja se ei koske pankkien liikkeeseen laskemia sijoitustodistuksia. Sijoitustodistusten sisällyttäminen yritystodistusten osto-ohjelmaan olisi tärkeää, jotta kotimaisille pankeille jää muitakin rahoituskanavia kuin katetut joukkovelkakirjalainat.
Lue myös: Euroopan keskuspankki aloittaa valtavan hätärahoituksen, ohjelma kestää ainakin vuoden loppuun
Suomen pankki päätti 500 miljoonan euron ohjelmasta rahoituksen turvaamiseksi koronapandemian keskellä
– Tarvitaan nopeita konkreettisia toimenpiteitä, joista kotimaisen sijoitustodistusmarkkinan käynnistäminen on niistä tärkein. Jokainen päivä on nyt tärkeä ja niitä ei olisi varaa tuhlat”, sanoo Oma Säästöpankin toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi.
Sijoitustodistusmarkkina toimisi, kunhan Suomen Pankki sisällyttäisi sen osto-ohjelmiinsa.
Bollmannin mukaan jo alun perinkin vaikutti ristiritaiselta, kun ilmoitettiin, että yritystodistusten osto-ohjelmalla pelastetaan pk-sektori.
–Yritystodistukset ovat suurten yritysten instrumentti, ei niitä pk-sektorilla ole. En kritisoi näitä toimia, mutta on surkea nähdä, että sijoitustodistusmarkkina ei toimi ja asialle pitäisi tehdä jotakin, kuten myös valtion bondimarkkinalle, mutta se on kuitenkin EKP:n käsissä.
Markkinat jaetaan uusiksi, huolenpitäjät voittavat
Bollmann toteaa, että Suomen pitäisi tehdä nyt paljon enemmän.
– Tällä hetkellä mielelläni näkisin, että EKP ja Suomen Pankki tekisivät jotakin sellaista, mikä Fed esimerkiksi tekee tukien ilman mitään ilman rajaa talouselämää ja markkinoita.
Esimerkiksi Saksassa joka on ollut aina varsin elvytysvastarintainen laitetaan elvytykseen 1 200 miljardia euroa.
–Sinä päivänä kun korona on ohi, ne maat missä on pidetty huolta yrityksistä, infrastruktuurista ja pankeista, vievät markkinat kun ne jaetaan silloin uusiksi.”
Nykyisessä tilanteessa rahoittaminen olisi yhteiskunnan kannalta todennäköisesti edullisinta.