Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamies Jyrki Katainen arvioi STT:n haastattelussa, että koronakriisi on vaikeampi kuin runsaan kymmenen vuoden takainen finanssikriisi.
Finanssikriisin tuhovaikutus olisi hänen mukaansa ollut hirmuinen, ellei kriisiä olisi pystytty rajaamaan. Finanssisektori pysyi pystyssä, minkä seurauksena konkurssiaaltoa ei tullut.
Lue myös: MTV Uutiset seuraa koronan iskua talouteen: Yhdysvalloissa jo 17 miljoonaa ihmistä menettänyt työpaikkansa, Euroryhmä pääsi sopuun kriisipaketista
Tavalliset ihmiset eivät kokeneet kriisiä arjessaan toisin kuin nyt. Koronakriisissä on olemassa riski, ettei sen talousvaikutuksia kyetä rajaamaan samalla tavalla kuin finanssikriisissä.
Katainen kertoo, että finanssikriisistä on otettu oppia. Kansainvälisen yhteisön massiivisessa talouden elvytyksessä on nyt lähdetty nopeammin liikkeelle kuin finanssikriisissä.
Nopeaa toimintaa
Myös elvytysruiskeen suuruus on toista luokkaa kuin silloin.
– Euroopan keskuspankin toiminta on ollut todella nopeata, Katainen sanoo.
Lue myös: Euromaiden valtiovarainministerit yrittävät jälleen löytää yhteisymmärrystä koronatoimista - poliittinen umpisolmu voi uhata koko eurojärjestelmää, sanovat suomalaisasiantutijat: “Kaikki ovat kaivautuneet syviin poteroihin”
Hän kiittelee myös Suomen hallitusta siitä, että se on lähtenyt massiivisiin toimiin pelastaakseen yrityksiä kaatumiselta. Hän on ilahtunut siitä, että työmarkkinaosapuoletkin ovat nopealla varoajalla kyenneet sopimaan aiemmin pyhinä pidetyistä asioista kuten lomautusten helpottamisesta.
Finanssikriisin aikana kokoomusta edustanut Katainen toimi Suomen valtiovarainministerinä. Valtiovarainministeriyden jälkeen hän nousi Suomen pääministeriksi ja siitä edelleen EU-komissaariksi.
Suomen satsattava kestävään kehitykseen
Katainen sanoo, että koronakriisin jälkeen Suomen on valittava selkeä linja, millaisia tulevat investoinnit ovat.
– Kannattaa katsoa, millaista uutta kasvua tulee ja millaisia satsauksia tehdään. Jatketaanko niin kuin mitään ei olisi tapahtunut vai ovatko satsaukset sellaisia, että ne rakentavat kestävää tulevaisuutta, Katainen sanoo.
Hänen mukaansa pitää valita selkeä linja. Kestävää tulevaisuutta rakennettaisiin investoimalla esimerkiksi kiertotalouteen ja hiilineutraaliuteen. Ilmastonmuutos ei ole väistynyt minnekään.
Lue myös: Euroryhmä saavutti sovun 500 miljardin euron kriisipaketista
Katainen ehdottaa, että yksi käytännön keino voisi olla kotitalousvähennyksen ulottaminen energiaremontteihin ja uusiutuvan energian käyttöön. Sitran roolina on etsiä uusia kasvumahdollisuuksia.
Ei suoraa rahoitusta
Suora yritysrahoitus ei kuulu Sitran rooteliin, sillä Suomessa on useita muita organisaatioita sitä varten, Katainen huomauttaa. Hän arvioi, että koronakriisi on sukupolvikokemus, joka jättää jäljen suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Suomi ja maailma tulee olemaan hyvin erilainen viiden vuoden päästä koronakriisin seurauksena. Nyt pitäisi kaikkien vaikeuksienkin keskellä päätellä, mitä positiivista tästä voi seurata. Pakon sanelema etätyö on johtanut siihen, että digitaalisia yhteydenpitovälineitä on ryhdytty käyttämään eri organisaatioissa entistä enemmän.
Digiloikasta saattaa seurata uusia positiivisia liiketoimintamalleja, joita on syntynyt myös perinteisille toimialoille.
– Se mikä on pakon sanelemaa, tarjoaa aina myös uusia mahdollisuuksia, Katainen painottaa.
Lue myös: Koronakriisin tuoma elvytystoimi astuu voimaan ensi viikolla: Työttömyysturvan omavastuuaika poistuu väliaikaisesti
Uusi kriisi tulee sataprosenttisen varmasti
Katainen uskoo, että kansainvälinen yhteisö haluaa vahvistaa ennakointi- ja kriisinhallintakykyään koronakriisin seurauksena.
– On sataprosenttisen varmaa, että tulee uusi kriisi. Sitä emme tiedä milloin ja mikä se on, hän painottaa.Iso kysymys on, miten Suomi ja muut EU-maat näkevät tarpeen kehittää unionia.
Lue myös: Hallitus jatkaa kehysriihessä koronakriisin sytyttämien tulipalojen sammuttamista
Kataisen mukaan EU on ollut kriisin aikana vahva siellä, missä sillä on toimivaltaa. Muun muassa EKP:lla on paljon toimivaltaa. Sen sijaan siellä, missä EU:lle ei ole haluttu antaa toimivaltaa, rooli on ollut pienempi.
Ilman EKP:n nopeutta kriisi olisi huomattavasti pahempi. Katainen pohtii, mitä ryhdytään tekemään EU:n kehittämiseksi kriisin jälkeen. Hän muistuttaa, että ongelmat tuntevat harvoin maan rajoja.
– Yhteinen varautuminen on hyödyllistä ja tehokasta, hän korostaa.
Hänen mukaansa EU:lla olisi syytä olla vahvempi huoltovarmuuskapasiteetti kansallisten huoltovarmuusjärjestelmien ohella. Jos maa varautuu yksin, resursseja ei käytetä tehokkaasti.– Itse uskon, että EU:n toimivaltaa pitäisi vahvistaa.
Luottamus instituutioihin on vahvaa
Katainen toivoo, että koronakriisin seurauksena saataisiin kaikki tunnustamaan yhteiskunnan instituutioiden hyödyllisyys. Uuteen kriisiin vastaaminen vaatii aina järjestäytynyttä toimintaa.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on kyseenalaistettu kaikenlainen yhteinen tekeminen. Kataisen mukaan koronakriisin aikana riita ja epäluottamus ovat hälvenneet. Suomalaiset luottavat pääsääntöisesti viranomaisten ohjeisiin ja tulkintoihin.
Lisää aiheesta: Koronakriisin tuoma elvytystoimi astuu voimaan ensi viikolla: Työttömyysturvan omavastuuaika poistuu väliaikaisesti
Hän kertoo ilahtuneensa, miten fiksusti ja vastuullisesti suomalaiset ovat käyttäytyneet kriisin aikana. On ilmennyt, että luottamus instituutioihin on vahvaa.
– Kansalaiset ovat ottaneet ilolla vastaan poliittisten päätöksentekijöiden jämäkät otteet, Katainen arvioi.
Oikeusvaltion rapautuminen suurin riski pitemmällä tähtäimellä
Katainen sanoo, että pitemmällä tähtäimellä suurin riski EU-maissa on oikeusvaltion rapautuminen. Oikeusvaltio on rapautumassa Unkarissa ja Puolassa.
Unkarissa pääministeri Viktor Orbán on käyttänyt hyväkseen koronakriisiä ottamalla käyttöön poikkeusvaltuudet ilman takarajaa. Oppositio pelkää, että poikkeusvaltuudet jäävät pysyviksi ja Unkari siirtyy yksinvaltaiseen järjestelmään. Katainen pitää tilannetta ongelmallisena, koska kansalaiset ovat valinneet vaaleissa johtajansa. Hän huomauttaa, että vaalit ovat keskeinen mutta eivät ainoa liberaalin demokratian piirre.
– Liberaaliin demokratiaan ei kuulu pelkästään vaalien järjestäminen, vaan siihen kuuluu myös oikeuslaitoksen riippumattomuus, sananvapaus sekä lehdistönvapauden ja oikeusvaltion turvaaminen, Katainen luettelee.
Oikeusvaltion rapautuminen heijastuu myös niihin maihin, joissa liberaali demokratia edelleen vallitsee. Kataisen mukaan on kyseenalaista, saako esimerkiksi Puolaan investoiva suomalaisyritys oikeutta riitatilanteessa, jos Puolan oikeuslaitos on politisoitunut.
EU:n keinot puuttua tilanteeseen ovat rajallisia
Katainen arvioi, että EU:n keinot puuttua oikeusvaltion rapautumiseen ovat rajallisia. Puola voi estää Unkarille asetetut sanktiot ja päinvastoin, koska sanktiot vaativat yksimielisyyttä.
– Ainoa, mihin pistän toivoni on, että EU:n budjettineuvotteluissa pystyttäisiin sopimaan uudesta oikeusvaltiomekanismista, joka mahdollistaisi EU-rahojen jäädyttämisen, jos jäsenmaassa havaitaan oikeusvaltioon kohdistuvia ongelmia, Katainen sanoo.
Hänen mukaansa väärä häveliäisyys ja liiallinen diplomaattisuus pitää pistää romukoppaan ja sanoa, ettei budjettia voida hyväksyä ennen kuin perusarvoja kunnioitetaan.