Kauppojen määrä on edelleen kolmanneksen alle viime vuoden helmikuun tason.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat jatkoivat laskuaan helmikuussa, kertoo Tilastokeskus. Kuudessa suurimmassa kaupungissa hinnat laskivat 5,5 prosenttia vuoden takaisesta, muualla laskua kertyi 4,4 prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla hinnat olivat 6,1 prosenttia alhaisemmat viime vuoden helmikuuhun verrattuna, mutta kääntyivät 1,2 prosentin nousuun verrattuna tammikuuhun. Oulussa ja Turussa hinnat laskivat vähemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa.
Kerrostaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa 5,8 prosenttia ja rivitaloasuntojen 3,7 prosenttia vuoden takaisesta.
Asuntomarkkinoiden jumista kertoi myös tehtyjen kauppojen määrä. Välittäjien kautta tehtiin helmikuussa 32 prosenttia vähemmän kauppoja kerrostalo- ja rivitaloasunnoista kuin vuotta aiemmin.
Asuntorahoittaja Hypon ekonomisti Juho Keskinen totesi kommentissaan, että se merkitsee käytännössä, että kauppoja tehtiin 2 000 vähemmän kuin normaalioloissa.
– Vanhojen osakeasuntojen kaupoista uupuu nyt joka kuukausi yli 2 000 asuntokauppaa kriisejä edeltäneeseen tavanomaiseen tasoon verrattuna, Keskinen laski.
Se tekee loven myös valtion verotuloihin, kun varainsiirtoveroja jää tämän takia saamatta satojen miljoonien eurojen edestä. Valtion talousarvion laskelma miljardin euron verokertymästä on Keskisen mukaan siten epärealistinen.
Lue myös:Oma omakotitalo on yhä suomalaisten ykköstoive, mutta harva haluaa hyvin suureen asuntoon
Syvin kuoppa voi olla jo takana
Kuluttajien luottamus on edelleen hyvin heikko, joten myös asunnonostoaikeet ovat nyt alimmillaan seitsemään vuoteen ja Suomen talouden näkymät yhä sumeat kuluttajien silmissä.
– Tulevaisuudenusko palaa vasta pätkittäin inflaation ja korkojen asettumisen myötä. Epävarmempana aikana ostajan kannattaa ottaa suurennuslasin alle erityisesti asunnon sijainti sekä taloyhtiön taloustilanne ja omistuspohja, Keskinen neuvoi.
Kotitalouksille on luvassa myös korotuksia vastikkeisiin etenkin, jos yhtiön taloutta on hoidettu kädestä suuhun -periaatteella, hän muistutti.
Keskisen mukaan ilmassa on kuitenkin toivoa, että luottamuksen pohjanoteeraus on jäänyt taakse. Tästä on merkkinä hintojen nousu tammikuun jälkeen.
Piristymisestä merkkejä?
Myös Handelsbankenin pääekonomisti Timo Hirvonen näki merkkejä piristymisestä.
– Asuntomarkkinoilla hentoja kevään merkkejä? Helmikuussa seitsemän kuukauden laskun jälkeen asuntojen hinnat nousivat 1,2 prosenttia tammikuusta, Hirvonen tviittasi.
Vaikka kauppamäärä on yhä laskussa, on alamäki loiventunut. Aiempina kuukausina kauppojen määrä on jäänyt 38 prosenttia vuoden takaisesta tasosta, hän totesi.
Pellervon taloustutkimuksen asuntomarkkinaekonomisti Veera Holappa huomautti, että yhden kuukauden perusteella ei vielä voi päätellä, että hinnat olisivat kääntyneet nousuun.
– Pohja saattaa olla saavutettu, mutta päästäänkö sieltä nyt ylös, sitä ei voi vielä sanoa, Holappa totesi tviittiketjussa.
Vuosivertailussa saattaa olla luvassa vielä suurempia pudotuksia, jos hinnat pysyvät tällä tasolla. Syynä on se, että vanhojen osakehuoneistojen hinnat olivat kuukausittain tarkasteltuna huipussaan viime vuoden huhti-kesäkuussa, hän sanoi.