Ateneum esittelee tuntemattoman Tove Janssonin – muu ura jäi muumien varjoon

Helsingin Ateneumin taidemuseossa avataan huomenna laaja näyttely Tove Janssonista. Taidehistorioitsija Tuula Karjalaisen kokoama näyttely valottaa erityisesti Janssonin vähemmän tunnettua puolta kuvataitelijana.

Näyttely esittelee Janssonin kuvataiteilijan uran kaikki vaiheet 1930-luvun surrealistishenkisistä maalauksista Garm-lehden satiirisiin sodanvastaisiin kuvituksiin ja julkisten tilojen monumentaalimaalauksista muumeihin. 

Monet näyttelyn teokset on lainattu yksityiskokoelmista, eivätkä ne ole olleet aiemmin esillä julkisesti. Näyttely onkin jo ennakkoon herättänyt valtavasti huomiota, myös kansainvälisesti. 

– Vain Picasso-näyttelyn tiedotustilaisuudessa on ollut yhtä paljon mediaa paikalla, Ateneumin väliaikainen museonjohtaja Timo Huusko kertoo. 

Harvoin nähtyjä ovat esimerkiksi kaikki 1930-luvun työt. Esillä on myös omakuvia, joita Jansson teki tiettävästi ainakin 14-vuotiaasta asti. 

Näe ainakin nämä teokset Tove Jansson -näyttelyssä

Näyttelyn koonneen Tuula Karjalaisen tärpit:  

1. Mystinen maisema 1930-luvulta. Varhaisissa teoksissa on usein sadunomainen tunnelma ja viehtymys tarinankerrontaan näkyi jo silloin.  

2. Omakuva 1930-luvulta. Itsenäisyys ja riippumattomuus olivat Tove Janssonille tärkeitä nuoresta pitäen. Se näkyi omakuvissa.  

3. Perhe, 1942. Näyttelyn avainteos. Tove Jansson alkoi näihin aikoihin luoda Muumilaaksoa ja lapsuuden perhe vaikutti siihen paljon. Myös sota-aika näkyy teoksen läpi. 

4. Freskot Juhlat maalla ja Juhlat kaupungissa vuodelta 1947. Maalaukset ovat täynnä yksityiskohtia, Muumipeikkokin on piiloutunut molempiin. Toisessa Jansson istuu myös itse tupakkaa poltellen ja valkeassa iltapuvussa tanssii hänen silloinen rakastettunsa, teatteriohjaaja Vivica Bandler. 

5. Ruma omakuva vuodelta ja Graafikko (kuva elämänkumppani Tuulikki Pietilästä) vuodelta 1975. Tove Jansson oli taidemaalarina parhaimmillaan 1970-luvulla.  

Jansson oli taiteen monilahjakkuus

Näyttely antaa kuvan Janssonin monilahjakkuudesta. Vaikka hän kirjoitti lukuisia lasten ja aikuisten kirjoja ja nousi kansainvälisesti kuuluisaksi Muumi-sarjakuvillaan, hän itse piti kuvataidetta tärkeimpänä alueenaan. 

Tuula Karjalainen harmittelee sitä, että Jansson jäi omien muumiensa varjoon.

– Monilahjakaan ihmisen tragedia on, että kun on monta uraa, niin jokin uran osa peittää toista. Janssonilla muumien suosio peitti kaiken muun, Karjalainen pohtii.

Taiteilijan veljentytär ja Oy Moomin Characters Ltd:n taiteellinen johtaja Sophia Jansson kertoo, että Tove Janssonin luomiskyky säilyi hänen elämänsä loppuun saakka. Hän uskoo, että siinä auttoi huumori ja taito nauraa myös itselle.

– Hän osasi nauraa myös vastoinkäymisilleen. Se on ollut hänellä hyvin olennainen työkalu jaksaakseen eteenpäin. Hänellä on ilmeisesti ollut jonkinmoinen sisäinen ajuri, joka on pakottanut hänet luomaan aina vain uutta ja uutta, ihan kuolemaansa asti.

Tove Jansson -näyttely siirtyy Ateneumista syyskuussa Japaniin, jossa se nähdään viidessä suuressa taidemuseossa.