Auschwitzista selvinnyt: "Näemme nyt antisemitismin suuren nousun"

2:01imgVIDEO: Auschwitz-Birkenaun vapautuksesta tulee kuluneeksi 80 vuotta.
Julkaistu 27.01.2025 18:34(Päivitetty 27.01.2025 21:05)

MTV UUTISET – STT

"On tärkeämpää kuin koskaan muistaa sitä, mihin viha ja piittaamattomuus ihmisarvosta voi johtaa."

Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vapautuksesta tuli tänään kuluneeksi 80 vuotta, minkä kunniaksi entisellä leirillä järjestetään suuri muistotilaisuus.

Puolan Oswiecimin lähellä sijaitsevaan, nykyisin museona toimivaan leiriin on kutsuttu sieltä kaikki hengissä selviytyneet yhä elossa olevat ihmiset.

– Näemme nykymaailmassa, tänään ja nyt, antisemitismin suuren nousun. Juuri antisemitismi johti holokaustiin, muistutti kuolemanleiriltä selvinnyt Marian Turski juhlapuheessaan Guardianin mukaan.

Lisäksi muistotilaisuuteen saapuu useita kansainvälisiä merkkivieraita, kuten Britannian kuningas Charles, Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

LK Auschwitz muistotilaisuus 27.1.2025AFP / Lehtikuva

Suomesta paikalla ovat presidentti Alexander Stubb, hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb ja opetusministeri Anders Adlercreutz (r.).

– Meillä ihmisillä on tapana unohtaa, mitä olemme oppineet. Se, mitä Auschwitzissa ja monissa muissa paikoissa tapahtui, oli seurausta lähimmäistemme järjestelmällisestä epäinhimillistämisestä. Holokausti oli yksi ihmiskunnan historian hirvittävimmistä tapahtumista, Adlercreutz sanoi tiedotteessa.

– Emme saa koskaan unohtaa, mitä Auschwitzin keskitysleirillä tapahtui, hän jatkoi.

Stubb kertoo Instagram-tilillään tilaisuuden olleen koskettava.

Koskettava muistotilaisuus Auschwitzissa. Tänään on kulunut 80 vuotta siitä, kun keskitys- ja tuhoamisleiri vapautettiin. Kunniavieraina paikalla oli viitisenkymmentä leiriltä selviytynyttä.Laskimme Suzannen kanssa kynttilät uhrien muistolle. Muistot elävät, Stubb kirjoittaa.

Putinia ei kutsuttu

Venäjän edustajia muistotilaisuudessa ei nähdä. Syynä on maan Ukrainassa käymä hyökkäyssota. Sodan alkamisesta lähtien Venäjä ei ole enää saanut kutsua keskitysleirin vuotuisiin muistotilaisuuksiin.

– Muistamme uhreja, mutta juhlimme siellä myös vapautta, sanoi Auschwitz-museon johtaja Piotr Cywinski lausunnossaan viime syksynä.

– On vaikea kuvitella paikalle Venäjää, sillä se ei selvästikään ymmärrä vapauden arvoa.

Natsien arvioidaan surmanneen Auschwitzissa noin 1,1 miljoonaa ihmistä viidessä vuodessa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ylisti kuitenkin maanantaina neuvostosotilaiden roolia natsi-Saksan "totaalisen pahuuden" nujertamisessa. Juurikin Neuvostoliiton puna-armeija marssi 80 vuotta sitten Auschwitzin keskitysleirille vapauttamaan vangit.

– Teemme kaikkemme puolustaaksemme ihmisten etnisiä, kielellisiä ja henkisiä oikeuksia sekä estääksemme antisemitismin, russofobian ja muiden rasististen ideologioiden leviämisen, Putin sanoi Kremlin mukaan.

Netanjahu ei osallistu

Puolan hallitus ilmoitti aiemmin, että se takaisi Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle vapauden osallistua muistopäivän juhlallisuuksiin huolimatta Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) Netanjahusta antamasta pidätysmääräyksestä. Puolan presidentin Andrzej Dudan avustajan mukaan presidentti oli vaatinut hallitukselta, että Netanjahua ei pidätettäisi, jos tämä päättäisi osallistua.

Netanjahu ei kuitenkaan osallistu tilaisuuteen, vaan Israelia edustaa opetusministeri Yoav Kisch.

ICC:n pidätysmääräykset Netanjahusta ja Israelin entisestä puolustusministeristä Yoav Gallantista annettiin epäillyistä rikoksista ihmisyyttä vastaan sekä sotarikoksista, joiden epäillään tapahtuneen Gazan sodan aikana.

Valtaosa uhreista juutalaisia

Auschwitzin uhreista valtaosa eli noin miljoona oli juutalaisia ja yli satatuhatta natsi-Saksassa muista syistä vainottuja ihmisiä ja sotavankeja.

Kun Neuvostoliiton joukot lähestyivät Auschwitzia tammikuussa 1945, joukkomurhaa peittelemään pyrkinyt natsi-Saksa pakotti noin 60 000 vankia kävelemään länteen niin sanotuilla "kuolemanmarsseilla", jotka koituivat tuhansien vankien kuolemaksi.

Kun puna-armeijan sotilaat vapauttivat leirin 27. tammikuuta 1945, siellä oli noin 7 000 eloonjäänyttä.

– Kun muistelemme kaikkia niitä, jotka menettivät henkensä, on tärkeämpää kuin koskaan muistaa sitä, mihin viha ja piittaamattomuus ihmisarvosta voi johtaa, sanoi tiedotteessa Marc Cools, Euroopan neuvoston paikallisviranomaisten kongressin puheenjohtaja.

Tuoreimmat aiheesta

Saksa