Kolmekymppinen, suomalainen Minna on asunut aviopuolisonsa kanssa Australiassa monen vuoden ajan. Pariskunta on suunnitellut muuttoa Suomeen, mutta vireillä oleva lakiuudistus pistäisi toteutuessaan pariskunnan suunnitelmat uusiksi.
– Minulla on kova kaipuu takaisin kotimaahan ja omaan sosiaaliseen verkostoon, ystävien ja perheen luokse, hän kertoo.
Hallitus on tehnyt lakiesityksen perheenyhdistämisen ehtojen tiukentamisesta. Lakimuutoksella määriteltäisiin tuloraja, jonka alle tienaavien ulkomaalaiset perheenjäsenet eivät saisi Suomesta oleskelulupaa perheenyhdistämisen kautta.
Esityksen taustalla on halu tehdä Suomesta vähemmän houkutteleva kohdemaa turvapaikanhakijoiden silmissä.
Lakimuutos ei kuitenkaan aiheuta harmaita hiuksia pelkästään turvapaikanhakijoille. Laki koskisi voimaan astuessaan myös Suomen kansalaisia, joiden puoliso on EU-alueen ulkopuolelta.
Epäsäännölliset tulot – ei oikeutta puolisoon Suomessa
Jos lakimuutos astuu voimaan, Minnan nettotulojen tulisi olla vähintään 1700 euroa kuukaudessa, jotta hänen puolisonsa saisi oleskeluluvan Suomesta.
– Uusi laki huomioisi vain minun tuloni. Puolisoni palkkaa ei katsottaisi lainkaan. Koska teen freelancer-työtä, tuloni vaihtelevat kuukausittain. Joskus ne voivat olla moninkertaiset tuohon esitettyyn tulorajaan verrattuna ja joskus ne ovat lähellä nollaa.
– Vaihtelu on niin suurta, että olisi vaikea esittää, että näin ja näin paljon minulla jää säännöllisesti käteen. En tiedä, miten tämä asia otettaisiin huomioon, jos laki tulisi voimaan.
Maahanmuuttoviraston maahanmuutto-osaston johtaja Tiina Suominen myöntää, että laki voisi toteutuessaan hankaloittaa pienituloisten ulkosuomalaisten muuttoa suomeen puolisonsa kanssa.
– Se on varmaan mahdollista joissakin tapauksissa, hän toteaa.
Turvapaikan saaneille ei automaattista tuloedellytystä
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio kertoo, että lakiesityksellä pyritään vastaamaan muiden pohjoismaiden tiukentuneisiin perheenyhdistämisen ehtoihin.
– Ruotsi on parhaillaan kiristämässä perheenyhdistämisen sääntöjä. Tanskassa ja Norjassa on jo vedetty omat kansalaiset tämän lainsäädännön piiriin.
– Päätöksellä pyritään estämään muuttoliikettä, joka tähtää sosiaaliturvan varaan asettautumiseen. Perheen kokoajan tulee vastata ulkomaalaisen puolisonsa toimeentulosta.
Vaikka uudella lailla pyrittäisiin hillitsemään turvapaikanhakijoiden määrää Suomessa, se ei kuitenkaan estä pakolaisaseman saaneiden perheenyhdistämisiä.
Turvattua toimeentuloa ei edellytettäisi heiltä, jos perheenjäsenet hakevat oleskelulupaa kolmen kuukauden sisällä pakolaisaseman myöntämisestä.
”Vaihda alaa tai eroa”
Suomen kansalaisia toimeentuloedellytys koskisi välittömästi lain voimaan tullessaan.
– Tässä jauhetaan koko ajan turvapaikanhakijoista, mutta ehdotus koskee myös Suomen kansalaisia. Itse en tahdo syrjiä ketään, mutta minusta on käsittämätöntä, että Suomen kansalaiset eivät saisi tuoda ulkomailta valitsemaansa puolisoa Suomeen, Minna sanoo.
– Tämä asettaa Suomen kansalaiset, jotka sattuvat rakastumaan ulkomaalaiseen, todella eriarvoiseen asemaan suomalaisten pariskuntien kanssa.
Jos laki astuisi voimaan, Minnan tulisi ensin muuttaa yksin Suomeen ja löytää vakituinen työpaikka, ennen kuin hänen puolisonsa voisi seurata perästä.
– Tällainen ”vaihda alaa tai eroa” -ajattelu ei tunnu reilulta.
Jutussa haastatellun 30-vuotiaan naisen etunimi on muutettu.