Suomeen EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta pyrkivien erityisosaajien oleskelulupaviidakkoa ollaan karsimassa, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.
Eduskunta saa syksyllä tarkasteluunsa esityksen, jossa Suomeen perustettaisiin kasvuyrittäjän oleskelulupajärjestelmä.
Järjestelmän myötä start up -yritykseen työskentelemään haluavan tai sellaisen perustamista suunnittelevan olisi mahdollisuus saada oleskelulupa. Tähän mennessä start up -yritykset on tulkittu liian riskialttiiksi.
Uudessa järjestelmässä oleskelulupa voitaisiin myöntää heti pidemmäksikin ajaksi kuin vuodeksi. Arvionsa yrityksestä antaisi Innovaatiorahoituskeskus Tekes. Päätöksen oleskeluluvasta tekee Maahanmuuttovirasto.
Riisuttu versio alkuperäisestä
Nykyinen esitys on riisuttu versio alkuperäisestä. TEM:n hallitusneuvos Olli Sorainen sanoo, että esityksestä yliviivattiin poliittisella päätöksellä se, että uusi järjestelmä koskisi erityisasiantuntijoita kaikissa yrityksissä.
Nyt se koskee vain kasvuyrityksiä, jotka yleisimmin toimivat it- ja ohjelmistoalalla.
Esityksestä poistettiin myös kohta, jossa suomalaiseen yritykseen kerralla esimerkiksi puoli miljoonaa euroa sijoittava saisi oleskeluluvan suoraan, Sorainen sanoo.
Kokonaisuus oltava kunnossa
Huippuosaajien palkkaamisen ongelmat nousivat esiin maanantaina Helsingin Sanomien artikkelissa. Kasvuyritysten Slush-tapahtuman entinen toimitusjohtaja Miki Kuusi nosti esiin ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisen vaikeuden.
Sorainen ei täysin niele kritiikkiä, vaikka toteaakin, että uusi lupajärjestelmä start up -puolelle on tervetullut avaus. Hän sanoo, että tällä hetkellä EU-alueen ulkopuolelta tulevia erityisasiantuntijoita koskeva järjestelmä on suhteellisen notkea kokonaisuus eurooppalaisten maiden vertailussa.
– Työpaikan ja uuden ympäristön on oltava kokonaisvaltaisesti houkutteleva. Suomessa voidaan pohtia sitä, onko tällä hetkellä niin, Sorainen sanoo ja viittaa muun muassa keskusteluun, jota maahanmuutosta on viime aikoina käyty.
EU- ja ETA-maiden sisällä työvoima voi liikkua vapaasti ja työskennellä ilman rajoituksia.
Päivistä kuukausiin
EU:n ulkopuolelta tulevien erityisasiantuntijoiden lupapäätöksissä ei tehdä tarveharkintaa eli selvitetä, onko tehtävään mahdollista saada suomalaista työntekijää kohtuullisessa ajassa.
Erityisosaajan palkan on oltava noin 3 000 euroa kuukaudessa, työtehtävien on oltava vaativia ja henkilön taustassa ei saa olla turvallisuusnäkökulmasta epäselvyyksiä.
– Oleskeluluvan käsittely saattaa kestää vain muutaman päivän, kun maksimiaika käsittelylle on neljä kuukautta, Sorainen sanoo.
Sorainen on kuullut kritiikin, jota korkeasta palkasta on esitetty.
– Toisaalta erityisasiantuntija hakeutuu varmasti tehtäviin, joissa palkkaus on tätä tasoa.
Niin tarveharkinnassa olevien kuin erityisasiantuntijoidenkin kohdalla oleskelulupa myönnetään aluksi vuodeksi ja maksimissaan neljäksi vuodeksi.
Noin 2 000 vuodessa
Eniten erityisasiantuntijoita EU:n ulkopuolelta hakeutuu Suomeen Intiasta ja Kiinasta. Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.
Suorittavaa työtä tekeviä eli esimerkiksi rakennuksilla työskenteleviä saapuu Suomeen EU-maiden ulkopuolelta noin 6 000 vuodessa, heistä suurin osa Venäjältä. Tähän ryhmään kuuluvien hakemuksissa käytetään tarveharkintaa.
Esimerkiksi Tanskassa start up -lupakokonaisuuden vaikutukset ovat olleet marginaalisia. Soraisen mukaan Suomella on edessä markkinointikampanja, jotta uusi järjestelmä löydettäisiin.
EU:n muutos olisi kolaus
Samaan aikaan Euroopan unioni on uudistamassa erityisosaajadirektiiviä. EU:n tavoitteena on yhtenäistää jäsenmaiden oleskelulupakäytäntöjä. Suomessa on kansallisen erityisosaajien lupamenettelyn rinnalla käytössä EU:n erityisosaajajärjestelmä. Tämän kautta Suomeen saapuu muutamia kymmeniä osaajia, sillä menettely on hankalampi ja palkkavaatimus on lähes 5 000 euroa kuukaudessa.
Komission ajatuksena on Soraisen mukaan ollut, että kansallinen järjestelmä poistettaisiin kokonaan ja kaikki ottaisivat käyttöönsä EU:n yhteisen järjestelmän. Se olisi kova kolaus EU:n kiinnostavuudelle huippuosaajia ajatellen verrattuna vaikka Yhdysvaltoihin.
– Tämä on ollut kiistanalainen kysymys, jota monet jäsenmaat ovat vastustaneet. Komissio on näillä näkymin viimemetreillä taipumassa siihen, että kansalliset menettelyt voivat olla olemassa, Sorainen sanoo.