Estääkö paperittomien oleskelulupa varjoyhteiskunnan vai luoko se uuden ohituskaistan maahantuloon? Debatti kuumeni: "Tämä on selkeästi vihreää sumutuspuhetta"

Suomessa turvapaikanhakijan pitäisi poistua maasta, jos hän ei saa turvapaikkaa. Kaikki eivät kuitenkaan toimi näin, vaan jäävät asumaan Suomeen kielteisen päätöksen jälkeen. Sisäministeriössä pohditaan keinoja helpottaa oleskeluluvan saamista, jotta Suomeen ei pääsisi syntymään joukkoa ihmisiä, jotka oleskelevat maassa ilman lupaa.

Kansanedustaja Mari Holopaisen (vihr.) mukaan kysymys on monenlaisista ihmisistä. 

– Tarkoituksena on ratkaista hyvin vaikeaa ilmiötä. On paperittomia ihmisiä, joista osalla voi olla siteitä yhteiskuntaan ja osa on yhteiskunnan ulkopuolella. 

Hän nostaa esiin suuren riskin joutua ihmiskaupan uhriksi.

– Tarkoituksena on pyrkiä löytämään keinot, joilla ihmisiä palautetaan kotimaahan ja joilla tarkastellaan, onko siteitä omaavilla ihmisillä mahdollisuutta hakea pysyvämpää oleskelulupaa, Holopainen kertoo.

Turvapaikkahakemuksen käsittelyssä voi kestää todella kauan, jonka aikana hakija on voinut esimerkiksi löytää puolison tai muuten luonut siteitä yhteiskuntaan. 

Lue myös: Ivan Puopolon kommentti: EU:n uusi ehdotus ei vähennä laitonta maahanmuuttoa

Tynkkynen tylyttää

Sebastian Tynkkynen (ps.) kritisoi järjestelmää.

– Jo tällä hetkellä turvapaikkajärjestelmää käytetään hyvin voimakkaasti ikään kuin uutena siirtolaisuuden väylänä. 

Hänen mukaansa 70 prosenttia turvapaikkahakemusten päätöksistä on kielteisiä. Tynkkysen mukaan mahdollisen uudistuksen jälkeen resursseja käytettäisiin ihmisten auttamisen sijaan entistä enemmän ”ohituskaistojen tekemiseksi ihmisten maahantulemiseksi”.

– Meillä on paljon ihmisiä Suomen, nimenomaan EU:n ja ETA-maiden ulkopuolella, jotka hakevat jo työperäistä oleskelulupaa Suomeen. He joutuvat odottamaan päätöstä alueen ulkopuolella. Tässä tulisi tällainen ohituskaista ja vetovoimatekijä, jolloin he voisivat tulla Suomeen hakemaan turvapaikkaa ja vaikka eivät saisi sitä, niin he voisivat yrittää löytää töitä, Tynkkynen selittää.

Työllistyminen tämän prosessin kautta olisi Tynkkysen mukaan ongelma sille tulevan hinnan vuoksi.

– Se haittaa, koska se on erittäin kallista. Järjestelmä on tarkoitettu auttamaan ihmisiä, jotka ovat hädässä. On moraalisesti väärin, että resursseja käytetään tähän.

Tunteet kuumenivat studiossa

Holopaisen mukaan muutoksen myötä kielteisen turvapaikan ja oleskeluluvan saaneet henkilöt olisivat ”ihmisiä, joilla ei ole silloin oikeutta jäädä maahan”. Hän myös huomauttaa Tynkkyselle, että turvapaikanhakijoita on nykyään vähemmän, kuin esimerkiksi perussuomalaisten ollessa hallitusvastuussa.

– Työryhmän yksi tavoitteista on löytää keinoja, joilla löydetään ihmiset ja palautetaan heidät. Toisaalta myös tunnistetaan ihmiset, joilla on vahvat perhesiteet tai työpaikka. Heillä on lain mukaan oikeus hakea oleskelulupaa, vaikka he olisivat saaneet kielteisen päätöksen turvapaikasta. 

Tynkkynen ei ole tyytyväinen Holopaisen vastaukseen.

– Tämä on selkeästi sellaista vihreää sumutuspuhetta, jolla yritetään hämärtää sitä, mistä on kyse. Jos ihminen saa kielteisen päätöksen turvapaikasta, hän on automaattisesti laittomasti maassa.

Hän nostaa esiin Rajavartiolaitoksen ja poliisin, jotka tekevät valvontaa.

– Ei ole olemassa välimaastoa, että nämä ovat vähemmän laittomasti maassa, kuin toiset, Tynkkynen sanoo.

Tynkkysen mukaan perussuomalaisten ratkaisu varjoyhteiskuntien syntymisen estämiseksi olisi muun muassa kehitysavun katkaisu.

– Jos tulomaa ei suostu ottamaan ihmisiä vastaan vapaaehtoisesti, niin kuin heidän pitäisi, niin kehitysapu katkeaa kyseiselle maalle. Sen jälkeen, jos ihmiset eivät vapaaehtoisesti suostu palaamaan, niin heidät otetaan säilöönottoyksikköön.

Holopainen toistaa, että paperittomina maassa olevat henkilöt on tarkoitus löytää ja että ongelmaa ei ole helppo ratkaista.

– Ei kenenkään tavoite ole se, että yhteiskunnassa on henkilöitä, joilla ei ole papereita ja joista emme tiedä mitään.

Katso ylhäällä olevalta videolta koko keskustelu.