Australiasta on löytynyt 15 miljoonaa vuotta vanha kalalaji, jonka edustajilla oli vielä viimeinen ateria mahassaan.
Paleontologit löysivät uuden makean veden kalalajin nykyisen Uuden Etelä-Walesin alueelta, jossa se oli uiskennellut Mioseenikaudella.
Löydöstä kerrottiin Journal of Vertebrate Paleontology -lehdessä 17. maaliskuuta.
Uusi eväkäs nimettiin Ferruaspis brocksiksi Australian kansallisen yliopiston tutkijan Jochen Brocksin mukaan. Hän oli avainasemassa sen löytämisessä.
Professori Brocks kuvaa pientä kalaa yhdeksi kauneimmista McGrath Flatin tutkimusalueelta löytämistään fossiileista.
– Se oli myös ensimmäinen selkärankainen runsaiden kasvi- ja hyönteisfossiilien joukossa ja siksi todellinen yllätys, Brocks kommentoi Australian National Universityn tiedotteessa.
Lue myös: Huima löytö! Täysin uudenlainen dinosauruslaji ihmetyttää tutkijoita
Kalat löytyivät rautapitoisesta kivestä
Tutkimusryhmä kaivoi esiin useita kalafossiileja, jotka olivat hautautunut götiittiin, eli rautapitoiseen mineraaliin.
Kalat olivat säilyneet siinä niin hyvin, että tutkijat saattoivat määrittää jopa niiden viimeiset syömiset.
Tutkijat pystyivät selvittämään fossiileista myös lajin ominaispiirteitä, kuten värityksen.
Canberran yliopiston virologi Michael Frese sanoo yhdysvaltalaiselle uutiskanavalle CNN:lle olevan äärimmäisen harvinaista, että niin kauan sitten eläneen kalan väri voidaan määrittää.
Tutkijat löysivät Australiasta myös ensimmäiset yksityiskohtaiset todisteet aluella eläneestä Osmeriformes-lajista, johon kuuluvat nykyiset harjukset ja kuoreet.
Tähän asti tutkijat ovat voineet fossiilisten todisteiden puuttuessa vain arvailla, milloin kuoreet saapuivat mantereelle.
Lue myös: Tutkijat paljastivat 240 miljoonaa vuotta vanhan "lohikäärmeen” fossiilin: Hyvin outo eläin
Mitä mahassa?
Tutkiessaan Ferruaspis brocksin mahan sisältöä ja suolikanavaa suuritehoisten mikroskooppien avulla paleontologit havaitsivat, että kalat olivat syöneet pääasiassa erityyppisiä sulkasääsken toukkia ja siivekkäistä hyönteisiä.
Yhden kalanäytteen pyrstöevään oli kiinnittynyt makean veden simpukka.
Tutkijoiden mukaan löytö on harvinainen, koska simpukka ei olisi voinut saavuttaa sukukypsyyttä ja toukkavaiheen loisevaa jaksoa sellaisissa järven sedimenteissä, joista F. brocksi löytyi.
Heidän mukaansa onkin todennäköistä, että loiset tarttuivat kaloihin läheisessä joessa. Se taas viittaa fossiilien löytöpaikan ja läheisen vesistön väliseen yhteyteen.
Mahan sisältö auttoi paleontologeja tunnistamaan myös sen, milloin kalat söivät.
– Koska useimmat sulkasääsken toukat viettivät suurimman osan päivästä sedimentissä piilossa saalistajilta, F. brocksi on todennäköisesti saalistanut yöllä, Frese arvioi CNN:lle.
Ferruaspis brocksi -lajin löytyminen Australian Ison Vedenjakajavuoriston länsipuolelta viittaa siihen, että laji on saattanut viettää koko elämänsä makeassa vedessä toisin kuin useimmat elossa olevat Osmeriformes-lajit.
Uusi löytö tarjoaa Fresen mukaan kaiken kaikkiaan ratkaisevan tärkeää tietoa alueen muinaisesta ekosysteemistä.