Autolautta Estonian hylkyyn tehdään uusia sukelluksia kesän aikana, kertovat Ruotsin valtion onnettomuustutkintaviranomaiset. Sukelluksissa keskitytään hylyssä havaittuun uuteen repeämään.
– Milloin ja miten repeämä syntyi? Syntyikö se ennen vai jälkeen uppoamisen? kyseli Ruotsin valtion onnettomuustutkintaviranomaisten (Statens haverikommission, SHK) johtaja Jonas Bäckstrand tiedotustilaisuudessa tänään.
Uusiin tutkimuksiin päädyttiin, kun tv-dokumentissa oli viime vuoden syksyllä esitetty kuvia hylyssä olevista repeämistä. Sukellusrobotin avulla hankitut videokuvat oli kuvattu vuonna 2019.
Bäckstrandin mukaan haaksirikossa irronnutta Estonian keulavisiiriä on niin ikään tarkoitus tutkia uudelleen.
– Yhden teorian mukaan visiiri olisi jollain tavalla aiheuttanut nämä repeämät, Bäckstrand pohti.
Lue myös: Missä olit, kun Estonia upposi? Onnettomuus ei unohdu – "Sukulaiset soittelivat itkien"
Repeämien syntyyn voi olla monta selitystä
Tutkimuksissa on mukana myös se vaihtoehto, että repeämät ovat syntyneet, kun alus vajosi pohjaan.
Bäckstrand muistutti myös, että olot eivät ole hylyllä enää samanlaiset kuin alkuperäistä tutkimusta tehtäessä. Hylky on sittemmin peitetty ja alueella on myös tapahtunut vieremiä, jotka ovat levittäneet pohjahiekkaa.
Sukellukset alkavat 8. heinäkuuta ja jatkuvat kymmenen päivää. Työtä tehdään vuoroissa vuorokaudet läpeensä. Hylystä otetaan 1 500–25 000 kuvaa, joiden avulla se 3D-mallinnetaan.
Onnettomuudesta selvinneitä haastatellaan
Bäckstrand yhtyi esitettyyn kritiikkiin siitä, ettei onnettomuudesta selvinneitä haastateltu onnettomuuden jälkeen. Nyt näin on tehty.
– Olemme jo haastatelleet useita ihmisiä, mutta paljon haastatteluja on vielä tekemättä, Bäckstrand sanoo.
Itse onnettomuustutkintaa ei kuitenkaan ole vielä avattu uudelleen. Niin tehdään vasta, jos saadaan uusia tietoja, jotka antavat siihen aihetta.
Virallisen onnettomuustutkinnan mukaan Estonian uppoamisen syy oli keulavisiirin irtoaminen kovassa merenkäynnissä ja veden tulviminen alukseen. Huhut törmäyksestä toiseen alukseen tai räjähdyksestä ovat eläneet kuitenkin sitkeästi.
Estonian onnettomuutta koskeva tv-dokumentti hylyn repeämistä johti oikeusjuttuun Ruotsissa kahta dokumentin tekoon osallistunutta ruotsalaismiestä vastaan.
Heidän todettiin rikkoneen hautarauhaa, mutta heitä ei tuomittu. Perusteena oli se, ettei Ruotsi voi soveltaa omaa lakiaan kansainvälisellä vesialueella olevaan ulkomaiseen alukseen.
Kuvausryhmä teki Estonian hylyllä kuvauksia Saksan lipun alla purjehtivalta alukselta.
Tallinnasta Tukholmaan matkannut autolautta Estonia upposi kovassa merenkäynnissä syyskuussa 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä, heistä suurin osa ruotsalaisia.
Onnettomuuden jälkeen Suomi, Ruotsi ja Viro sopivat hylkyä koskevasta hautarauhasta. Sopimukseen on sittemmin liittynyt myös joukko muita maita.Lakimuutoksen myötä tutkimussukellukset hylylle ovat mahdollisia ensi kuun alusta alkaen.