Myrskyisenä syysyönä tapahtui Itämeren tuhoisin rauhanajan onnettomuus.
Keskiviikkona 28. syyskuuta 1994 STT lähetti kello 2.43 salamasähkeen asiakkailleen, esimerkiksi muille medioille:
"Autolautta Estonia, entinen Viking Sally, on kaatunut ja uponnut merellä Utön lähistöllä. Merestä on löydetty pelastusveneitä ja ihmisiä. Alus todennäköisesti oli matkalla Tallinnasta Tukholmaan. Tarkemmat tiedot puuttuvat".
Uutisen lähetti STT:n yövuorossa ollut Elina Korkee.
– Tuolloin STT:ssä oli käytäntönä, että yövuorossa oli yksi ihminen, ja lähinnä tähdättiin siihen, että aamuvarhaisen radiouutisiin oli sähkeitä, Korkee kertoo.
Kun ensimmäinen tieto Estoniasta tuli yöllä, Korkee ajatteli, että meneillään oli varmaan harjoitus. Tiistai-iltana Saaristomerellä oli nimittäin harjoiteltu pimeän ajan öljyntorjuntaa.
– Minun ensimmäinen ajatukseni oli se, liittyisikö tämä siihen.
17:29
Tältä näyttivät MTV:n ylimääräiset uutiset Estonian uppoamisesta 28.9.1994.
Vähitellen alkoi kuitenkin selvitä koko tilanteen kauheus, ja niin lähti asiakkaille tuo 2.43 lähetetty uutinen. Monet viestimet saivat tiedon Estonian uppoamisesta yöllä STT:n hälytysjärjestelmän kautta.
– Katastrofin suuruus alkoi selvitä aamuyön ja aamun mittaan. Minulla oli vaikeuksia hahmottaa ja uskoa, miten vakava tapaus tämä oli. Toimin tuolloin varmaan aika lailla autopilotilla, ja tunteet tulivat myöhemmin.
Korkeen tehtävänä oli myös laatia aamun ensimmäinen sähkeuutispaketti, jota varten hän oli jo kerännyt valmiiksi materiaalia.
– Joukossa oli myös kevyehkö ja hauska aihe, ja normaalina uutisaamuna se olisi ollut oikeinkin hyvä sähkeuutisten loppuun. En muista enää, mikä. Silloin kuitenkin ajattelin, että nyt tätä ei voi ottaa mukaan, hän muistelee.
Siinä nimenomaisessa yövuorossa Korkee teki Estonian uppoamisen varmistuttua vain sitä koskevia uutisia.
Lue myös: Pintapelastaja Juho Ala-Lahti oli ensimmäisenä paikalla, kun Estonia-autolautta upposi: "Keli oli mahdoton"
1:09
Peter Ehrnsten kertoo, miten selviytyi elossa Estonian onnettomuudesta
Autokannella ollut kansimies näki vesimassat
MTV:n tuolloinen ulkomaankirjeenvaihtajana Tukholmassa toiminut Kari Lumikero oli Estonian uppoamisen aikaan käymässä Suomessa.
– Aamuyöllä soi puhelin ja kollegani, Helsingin Sanomien silloinen kirjeenvaihtaja Jaakko Hautamäki soitti minulle yöllä ja kertoi, mitä oli tapahtunut. Olimme hyviä ystäviä ja hän arveli, että minuakin saattaa kiinnostaa se, Lumikero kertoo.
Toimitukseen oli tullut jo ihmisiä, ja kaikki ymmärsivät hänen mukaansa, että kyseessä oli jättimäinen juttu.
– Hyvin nopeasti varmistui, että Estonia oli uponnut. Ei oikein tiedetty, kuinka monta ihmistä meni mukana, mutta arviot olivat heti alusta alkaen hyvin synkät, Lumikero muistaa.
Tuli myös tietoja, että pelastuneita oltiin siirtämässä Turun keskussairaalaan. Sinne Lumikero suuntasi kuvaajan kanssa.
– Sinne laskeutui muutama helikopteri aamupäivän mittaan. Omin silmin näimme, millaisessa tilassa ihmisiä vietiin sairaalaan.
Kirjassaan Uutismies Lumikero kuvaa tilannetta: "Helikoptereita laskeutui Turun keskussairaalan ulkopuolelle, ja niistä purkautui huopiin käärittyjä eloonjääneitä. Osa pystyi kävelemään sisälle itse, osa oli niin heikossa kunnossa, että heidät vietiin helikoptereista paareilla".
Lumikero sai kuvaajan kanssa luvan haastatella osastolle tuotuja ihmisiä. Hän haastatteli kahta virolaista miestä, joista toinen oli rekan kuljettaja ja toinen Estonian kansimies.
– Hän (kansimies) oli ollut autokannella ja nähnyt, että yhtäkkiä alkaa tulla vettä ihan jumalattomasti sisään, Lumikero kertoo.
Mukana ollut hoitaja simultaanitulkkasi virolaismiesten kertomukset.
MTV:llä Estonian uppoamista käsiteltiin muun muassa Huomenta Suomi -lähetyksessä ja ylimääräisissä uutislähetyksissä.
Lue myös: Kari Lumikero haastatteli Estonian onnettomuudesta selvinneitä 29 vuotta sitten
Estonia-onnettomuuden pelastusoperaation johtaja muistelee kohtalokasta yötä: "Ei olisi uskonut, että sellaista tapahtuu"
Helikopterin sijaan veneellä Utöhön
Myös Ilta-Sanomien toimittajien kotipuhelimet soivat aamuyöllä keskiviikkona 28. syyskuuta 1994, kertoo Timo Kilpi kirjassaan Ilta-Sanomat 75 v.
Lehden toista painosta varten uutistoimitukseen hankittiin mahdollisimman paljon väkeä.
Kello 2.43 oli tullut STT:n salamasähke, jossa siis kerrottiin Estonian kaatuneen ja uponneen.
Aamuneljän aikaan henkilöauto kyydissään toimittajia ja kuvaaja lähti kohti Turkua. Siellä ryhmä kiirehti keskussairaalaan, minne Estonialta pelastuneita tuotiin helikoptereilla.
Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Lehtikuvan yhteiskäyttöön oli myös hankittu helikopteri, jolla piti lentää Utöhön. Kuitenkin tuli ilmoitus, että helikopteri ei huonon sään takia nousisi ilmaan. Mietintään tuli toinen keino päästä saarelle.
Estonian uppoamisesta kertovia uutisia Ilta-Sanomissa 29.syyskuuta 1994.
Kilven kirjassa kuvaaja Peter Jansson kertoo seuraavista tapahtumista.
"Soitin Turun saaristokuntien kunnantoimistoihin ja kyselin, tietävätkö he ketään, jolla olisi niin suuri paatti, että voisi lähteä viemään meitä Utöhön. Nauvon toimistosta neuvottiin ottamaan yhteyttä Lill-Nagun saarella asuvaan mieheen. Hänellä oli peräti 32-metrinen vene ja mikä tärkeintä, hän suostui kuljettajaksemme".
Kello 6.20 tuli päätös siitä, mitkä Ilta-Sanomien ensimmäisen painoksen sivut vaihdetaan onnettomuusuutisiin. Ensimmäisen painoksen 200 000 lehteä oli jo ehtinyt lähteä myyntiin ilman tietoa Estonian uppoamisesta.
Toista painosta tehtiin 214 000 kappaletta, ja siinä oli seitsemän sivua Estoniasta. Toisesta painoksesta yli puolet tuli myyntiin pääkaupunkiseudulla ja muut muualla Suomessa. Painokseen tehtiin uusi etusivu ja lööppi sekä kuusi uutta sivua.
Päivän kolmas painos levisi vain pääkaupunkiseudulle.
3:28
Aamu, kun Estonia upposi: Lauri Karhuvaara katsoi uudelleen uutisjuonnon, joka on jäänyt historiaan.
Painokone pysäytettiin
Pentti Raittila kertoo kirjassaan Uutinen Estonia, että Iltalehdessä painokone oli jo pyörimässä, kun tieto katastrofista tuli. Painokone pysäytettiin, ja etusivu, lööppi ja kolme onnettomuussivua tehtiin nopeasti uudelleen.
Päivän toiseen painokseen tehtiin vielä kaksi lisäsivua Estoniasta.
Iltalehti uutisoi keskiviikkona 28. syyskuuta 1994 Extra-lisäpainoksessaan, että pelastetut eivät olleet kyenneet kertomaan onnettomuudesta ja sitä edeltäneistä tapahtumista juuri mitään. Lehden mukaan 25-vuotias ruotsalaismies oli kertonut, että kaikki tapahtui hyvin nopeasti.
Lisäksi lehti kertoi, että suurin osa menehtyneistä oli ruotsalaisia ja virolaisia risteilymatkustajia.
Iltalehti kertoi niin ikään, että silloinen presidentti Martti Ahtisaari oli esittänyt surunvalittelunsa Viron silloiselle presidentille Lennart Merelle ja että silloinen pääministeri Esko Aho (kesk.) oli puolestaan ollut yhteydessä Ruotsin silloiseen pääministeriin Carl Bildtiin.
3:09
Virolaistutkijat julkaisivat uuden animaation Estonian uppoamisesta.
"Nähdään se koko tilanne kaikessa kaameudessaan"
Yleisradion Radio Suomessa Estonian uppoamisesta kerrottiin kello 3.50. Sen jälkeen radiossa lähetettiin ylimääräisiä uutisia puolen tunnin välein. Onnettomuudesta uutisoitiin radiossa myös ruotsinkielisellä puolella.
Uutisten lisäksi radion puolella tapahtumaa käsiteltiin muun muassa pidemmissä ajankohtaislähetyksissä.
Myös Yleisradion tv-kanavilla onnettomuutta seurattiin heti aamusta alkaen. Uutisointiin osallistui myös Teksti-tv.
Ensimmäisessä tv:n uutislähetyksessä kello 7.00 puhuttiin vielä yli 800:sta kateissa olevasta ihmisestä Estonian upottua Utön edustalla yöllä.
– Erittäin voimakas tuuli ja myrsky ovat haitanneet pelastustöitä. Toistaiseksi on pelastettu vain kolmisenkymmentä ihmistä, kertoi uutisankkuri Arto Nurmi tuolloin.
Ilta-Sanomien erikoisnumerolehden kansi joka ilmestyi Estonian uppoamispäivänä 28.syyskuuta 1994.
Ensimmäisessä uutislähetyksessä haastateltiin myös pelastustöitä johtanutta kommodori Raimo Tiilikaista.
– Pelastustoimet ja uhrien etsintä merestä on alkanut, ja sitä suoritetaan erittäin vaikeissa olosuhteissa 25 sekuntimetrin tuulessa ja pimeässä. Päivä valkenee hetken kuluttua, ja silloin päästään tehokkaammin etsimään ja nähdään se koko tilanne kaikessa kaameudessaan, Tiilikainen sanoi.
Tv:n puolella Estonian onnettomuutta käsiteltiin päivän aikana monissa uutis- ja ajankohtaisohjelmissa.
Estonian onnettomuuden aikaan ei ollut älypuhelimia eikä internetiä, mutta radiosta, televisiosta ja lehtien lisäpainoksista tieto saavutti suomalaiset aika nopeasti.