Sovellukset, jotka auttavat tupakoinnin lopettamisessa tai masennusoireiden hallinnassa, jakavat käyttäjiensä tietoja turhankin vapaasti. 92 prosenttia tutkituista sovelluksista jakoi tietoa ainakin yhden kolmannen osapuolen kanssa.
Avustussovellukset saattavat avustaa myös mainostajia käyttäjiensä tietojen avulla, kertoo uusi tutkimus. Sovellukset, jotka lupaavat auttaa tupakoinnin lopettamisessa tai masennusoireiden hallinnassa, jakavat tietoja Facebookille ja Googlelle.
LUE MYÖS: "Olen monta kertaa joutunut todistelemaan masennustani" – mielialahäiriötä sairastava Niina saa kritiikkiä, koska "masentunut ei voi hymyillä"
Sovelluksia haettiin hakusanoilla "depressio" ja "tupakoinnin lopettaminen"
Selvityksessä tutkittiin mielenterveys- ja tupakoinninlopettamissovelluksia, jotka oli helpoin löytää Androidin tai iOSin verkkokaupasta.
Kokeessa tutkijat etsivät sovelluksia hakusanoilla "depressio" ja "tupakoinnin lopettaminen". Sovelluksia ladattuaan tutkijat testasivat, jakaako sovellus heidän dataansa.
Suurin osa sovelluksista jakoi dataa, mutta vain osa muisti kertoa tästä sovelluksen käyttäjälle.
Jakoivat jopa nimimerkkejä ja päiväkirjamerkintöjä
33 sovellusta 36:sta jakoi niin sanottuja herkkiä tietoja, joista esimerkiksi mainostaja saattaisi saada ahaa-elämyksiä käyttäjän digitaaliseen käyttäytymiseen liittyen. Osa sovelluksista jakoi nimimerkkejä, päiväkirjamerkintöjä tai käyttäjän tekemiä raportteja päihteiden käyttämisestä.
Jo se, että käyttää mielenterveyssovellusta, voi olla käyttäjälle itselleen herkkää tietoa. Kuvituskuva.
Yksityiskohdat yhdistettynä sovelluksen nimeen tai tyyppiin voisivat jakaa ihmisen mielenterveydestä tietoa, jota tämä ei halua jaettavan. Jo se, että käyttää mielenterveyssovellusta, voi olla käyttäjälle itselleen herkkää tietoa.
Kolme sovellusta väitti, ettei tiedon jakamista tapahdu
92 prosenttia tutkituista sovelluksista jakoi tietoa ainakin yhden kolmannen osapuolen kanssa. Yleensä tämä osapuoli oli Googlen tai Facebookin alainen palvelu.
Puolet näistä sovelluksista ei kuitenkaan kertonut, että jakaa tietoa kolmannelle osapuolelle.
Syitä oli erilaisia. Yhdeksällä sovelluksella ei ollut lainkaan yksityisyyslauseketta. Viidellä lausekkeen omaavalla siihen ei sisältynyt tietoa tiedon jakamisesta. Kolme sovellusta väitti, ettei tiedon jakamista tapahdu, vaikka testi osoitti toisin.
– On vaikeaa tehdä tiedostava päätös sovelluksen käyttämisestä, jos ei edes tiedä, kuka saa pääsyn tietoihisi, tutkimusta tehnyt John Torous sanoo The Vergessä.
Sovellukset toimivat "hyvinvointisovelluksina", jolloin terveydenhuollon säädökset potilastietojen salaamisesta eivät päde niihin.
Kolme sovellusta väitti, ettei tiedon jakamista tapahdu, vaikka testi osoitti toisin. Kuvituskuva.
Kysy nämä asiat itseltäsi sovellusta ladatessasi
Se, mitä jaetulla tiedolla tehdään, ei tutkimuksessa selvinnyt. Mahdollisuuksia on monia, ja osa niistä on huolestuttavia: jos mainostaja saa tietää henkilön X toiveesta lopettaa tupakointi, voiko hän tiedon perusteella myydä tälle esimerkiksi sähkötupakkaa tai muita tuotteita?
Torous kehottaa sovelluksen lataajaa kysymään itseltään, kuka sovelluksen on tehnyt, ja luottaako lataaja tähän henkilöön. Käyttäjän kannattaa pohtia, ymmärtääkö hän, mihin hänen tietonsa menevät.
Torous tarkistaisi, että sovelluksessa on yksityisyyslauseke, jota päivitetään, ja että sovellus tulee luotettavasta lähteestä.
– Mikään näistä kysymyksistä ei takaa hyvää tulosta, mutta ne auttavat karsimaan, Torous sanoo.
Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.
Lue kaikki lifestyle-aiheiset artikkelit!
Lähteet: The Verge, Jamanetwork.com