Väittely tasa-arvoisen avioliittolain tulkinnoista kiristyy kirkossa. Virallisesti kirkko ei vihi samaa sukupuolta olevia, kun laki muuttuu ensi vuonna. Viimeksi tänä iltana virallista linjaa vastaan kapinoiviin liittyi Tampereella keskeinen seurakunta, joka päätti kaikkien ihmisten hääjuhlien sallimisesta.
Tampereella seurakunnat toteuttivat lokakuussa kyselyn 83 papilleen. 61 pappia vastasi, 22 ei lainkaan.
Enemmistö, 33 pappia hyväksyy homoliitot, kunhan kirkko ne ensin sallii. 10 pappia vihkii heti kirkon kielloista huolimatta. 15 pappia ei vihkisi koskaan, vaikka kirkko sen sallisi.
Totellaan rangaistuksen pelossa
Monet muutosta toivovat papit kertoivat tottelevansa kirkkoaan myös rangaistusten pelon takia. Tämä kävi ilmi Tampereen seurakuntayhtymän keskustelutilaisuudessa tänään.
Debatissa myönnettiin, että kirkko voi saada ikävää julkisuutta, jos se alkaa rangaista pappejaan ja käännyttää vihkipareja alttarilta. Kirkon hyvät työt jäävät ikävästi ihmisoikeuksien polkemisen alle.
-Minä ymmärrän hyvin heitä, jotka näkevät tämän niin, että kirkko kääntää heille selän, myöntää Tampereen hiippakunnan tuomiorovasti Olli Hallikainen.
Hallikainen kannattaa homoliittoja, mutta sanoo itse sitoutuvansa odottamaan kirkon virallista päätöstä.
Seurakunta päätti heti - kaikki vihille
-Toivon että ihmiset ymmärtäisivät sen, että kirkossa tämä on myös kipeä kysymys. Tämä jakaa kirkkoa ja kirkko tarvitsee aikaa.
Muutoksesta päättää kirkon eduskunta, Kirkolliskokous.
-Panen toivoni seuraavan Kirkolliskokoukseen, neljän vuoden kuluttua, huokaisee Hallikainen.
Hän on myös Tampereen cityn, Tuomoikirkkoseurakunnan kirkkoherra. Tämä seurakunta ei tarvinnut liikoja aikaa, vaan teki torstai-iltana kapinallisen päätöksensä: Kaikki hääparit ovat tervetulleita vihille.
Hitaasta muutoksesta jaksaa iloita tamperelainen Leena Lampela, joka tahtoisi naisystävänsä kanssa kirkossa vihille.
Muutos tulee, mutta hajottaa ei saa
-Kuusi vuotta sitten olin eroamassa kirkosta, kun homokeskustelu velloi rajuimmillaan. Mutta sitten Tampereella aloitettiin sateenkaarimessut. Kohtasin hienoja ja ymmärtäviä ihmisiä, jotka sitoivat minut kirkkoon. Nyt olen seurakunta-aktiivi.
-Minun parisuhteellani on Jumalan siunaus ja paikallistasolla kohtaan äärimmäisen hyvää ja tasa-arvoista toimintaa. Virallisen kirkon ja seurakuntatyön välillä on suuri ero. Sitten kun nämä kohtaavat, ollaan oikealla tiellä.
Lampela sanoo, että kirkon kärjekäs keskustelu ei häiritse häntä enää.
-Minä ymmärrän kirkon menettelyä ja moniäänisyyttä, koska elän kirkossa, nauraa Leena Lampela. Muutoksen juna ei enää pysähdy, mutta riitelyä ja kirkon hajottamista en halua.