Aviopari tuomittiin ehdottomaan vankeuteen ja satojentuhansien eurojen korvauksiin ihmiskaupasta nepalilaisissa ravintoloissa

2:17img
Katso myös: Poliisin mukaan useita tuhansia ihmiskaupparikoksia jää piiloon - värvääjät vaativat ulkomaisilta työntekijöiltä kynnysrahaa
Julkaistu 11.11.2022 15:58(Päivitetty 11.11.2022 17:31)

MTV UUTISET – STT

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi perjantaina avioparin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin ihmiskaupasta ravintola-alalla.

Oikeuden mukaan pariskunta toi nepalilaisia työntekijöitä Suomeen pakkotyöhön omistamiinsa ravintoloihin Tampereella. Työntekijät tekivät töitä ravintoloissa aamusta iltamyöhään kokonaan ilman vapaapäiviä tai kuutena päivänä viikossa. Lomia heillä ei ollut.

Oikeuden mukaan työntekijöille ei maksettu asianmukaista palkkaa työstään. Lisäksi heidät pakotettiin siirtämään jopa kymmeniätuhansia euroja pariskunnalle sekä heidän osoittamilleen henkilöille.

Käräjäoikeus tuomitsi Rima Sapkotan, 39, kahden vuoden ja kymmenen kuukauden vankeuteen ja Dila Ram Sapkotan, 48, kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeuteen. Lisäksi oikeus määräsi heidät yhtiöineen maksamaan uhreille yhteensä satojentuhansien eurojen palkkasaatavat sekä kärsimys- ja muita korvauksia.

Käräjäoikeus määräsi pariskunnan vangittavaksi tuomiolla. Sen mukaan oli todennäköistä, että pariskunta lähtisi pakoon, kun otetaan huomioon heille tuomittujen rangaistusten pituus ja korvausten suuruus.

Työntekijät olivat avioparista täysin riippuvaisia

Pariskunnan yhtiöillä oli ravintolat Tampereella Satakunnankadulla, Hämeenkadulla, Aleksanterinkadulla ja Kyttälänkadulla. Käräjäoikeuden mukaan ihmiskaupan uhreiksi joutui neljä nepalilaista, minkä lisäksi viides joutui kiskonnantapaisen työsyrjinnän ja kuudes työsyrjinnän uhriksi.

Oikeuden mukaan työntekijöillä oli käytännössä olemattomat tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ja oikeuksistaan työntekijöinä. He olivat kielitaidottomia eikä heillä ollut muita tuttuja Suomessa avioparin lisäksi, minkä takia he olivat avioparista riippuvaisia käytännössä kaikkien asioiden järjestämisessä.

Vaikka uhrien fyysistä liikkumista ei rajoitettu, oikeuden mukaan uhrit eivät voineet lopettaa työntekoa heikon taloudellisen tilanteensa ja puuttuvien sosiaalisten verkostojensa takia. Lisäksi uhrit pelkäsivät, että he ja heidän perheensä lähetettäisiin takaisin Nepaliin.

–  Nämä vastaajista riippuvaista asemaa ja turvatonta tilaa ilmentävät seikat ovat merkinneet henkistä pakkoa työhön, oikeus katsoi tuomiossaan.

Sukulaismies eli ilman perhettään liian pienen palkan takia

Pariskunnan miehen sukulainen oli pakkotyössä pisimpään, kahdeksan vuotta vuodesta 2012 vuoteen 2020. Suurimman osan tästä ajasta hän teki töitä seitsemänä päivänä viikossa. Työpäivät olivat noin 13-tuntisia.

Pariskunta painosti hänetkin siirtämään kymmeniätuhansia euroja muille henkilöille sanoen, että kyseessä on laina. Kaikkiaan mies siirsi oikeuden mukaan rahaa yli 68  000 euroa, mistä hän sai takaisin 5  000 euroa.

Mies kertoi, että nepalilaisessa kulttuurissa sukulaisten välillä on tarpeen antaa rahaa lainaksi, jos sitä pyydetään. Hän sanoi, että olisi kieltäytynyt, jos ulkopuolinen olisi pyytänyt samaa.

Mies kertoi myös, että liian pienien palkkojen takia hänen perheensä oleskelulupahakemukset oli hylätty moneen kertaan. Tämän takia mies oli saanut vaimonsa Suomeen kolme vuotta sitten ja lapsensa vasta joitain kuukausia sitten. Jos mies olisi saanut asianmukaista palkkaa työtunneistaan, tulot olisivat oikeuden mukaan riittäneet täyttämään toimeentuloedellytyksen perhesideperusteisen oleskeluluvan saamiseksi.

Pariskunta nimitteli yhtä uhreista "riisi-ihmiseksi"

Eräs toinen uhreista kertoi, että pitkät työajat olivat tuntuneet pahalta. Hän ei kertomansa mukaan pystynyt lopettamaan, koska hänellä ei ollut ollut verkostoa Suomessa, hän ei osannut kieltä eikä tiennyt, kenen kanssa olisi puhunut tai keneltä olisi pyytänyt apua. Uhrin mukaan pariskunta oli myös puhunut, että Helsingissä joku oli käännytetty pois ja uhri oli pelännyt, että hänetkin perheineen käännytettäisiin.

Uhri kertoi, että pariskunta kohteli häntä alistavasti ja esimerkiksi kutsui häntä "riisi-ihmiseksi". Uhrin mukaan pariskunta oli myös pyrkinyt rajoittamaan hänen kontaktejaan ravintolaan syömään tulleiden ulkopuolisten kanssa.

Käräjäoikeuden mukaan tuomitut tuli määrätä myös liiketoimintakieltoihin. Rima Sapkota sai viiden vuoden liiketoimintakiellon ja Dila Sapkota kuusi vuotta. Dila Sapkotan osalta oikeus huomioi, että hän oli syyllistynyt nyt käsiteltyihin rikoksiin osin aikana, jolloin hän oli aiemmassa liiketoimintakiellossa.

Lisäksi pariskunnan yhtiöt M & N Ravintolat ja Reshunga tuomittiin kumpikin 15  000 euron yhteisösakkoon.

Lue myös: Poliisi tutkii ihmiskauppaa Tampereella – toinen vangituista istuu nepalilaisravintolan hallituksessa

Tuoreimmat aiheesta

Ihmiskauppa