Nepalilaisravintoloitsijat oikeudessa ihmiskaupasta ja kokin riistosta – tuomari kritisoi poliisia: "Todella surullista"

Syyttäjien mukaan pariskunta värväsi nuoren nepalilaisnaisen kotiapulaisekseen vuonna 2012, ja nainen paiski töitä vuosien ajan saamatta minkäänlaista palkkaa.

Naisen kanssa oli sovittu kirjallisesti palkasta, ja naisen nimissä avatulle tilille siirrettiin kyllä rahaa. Syytteen mukaan naisen pankkitili ja -kortti olivat kuitenkin pariskunnan hallussa ja omassa käytössä, eikä naisella ollut pääsyä rahoihin.

Sen sijaan työstä maksettiin syyttäjien mukaan tosiasiassa naisen Nepalissa asuvalle puolisolle, ja hänellekin vain joitain satoja euroja kuukausittain.

Naisella ei ollut Suomessa omaa kotia, vaan hän majoittui pariskunnan luona. Syytteen mukaan naisen työpäivät alkoivat varhain aamulla ja venyivät joskus aamuyön pikkutunneille saakka. Syyttäjien mukaan nainen joutui työskentelemään pariskunnan kodin lisäksi näiden omistamassa ravintolassa.

Lisäksi kotiapulainen oli syyttäjien mukaan pariskunnalle velkaa esimerkiksi siitä, että hänet oli värvätty Nepalista Suomeen töihin.

Oikeuden puheenjohtaja kritisoi esitutkintaa

Pariskuntaa syytetään kotiapulaisen osalta ihmiskaupasta. Syytteen mukaan pariskunta käytti hyväkseen naisen riippuvaista asemaa ja saattoi tämän pakkotyöhön ja ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin.

Syytteen tekoaika alkaa vuodesta 2012, sillä naiselle haettiin tuolloin ensimmäisen kerran Suomesta oleskelulupaa työtä varten. Varsinainen työskentely alkoi vuonna 2013 ja sen uskotaan jatkuneen vuoteen 2017 saakka.

Kyse on siis jopa vuosikymmenen takaisista tapahtumista. Osin pariskuntaa vastaan nostetut syytteet ovat ehtineet jo vanhentua.

Käräjäoikeuden kokoonpanon puheenjohtaja Maritta Pakarinen kiinnitti asiaan huomiota oikeuden istunnon aluksi. Pakarisen mukaan syyttäjät olivat tehneet asiassa syyteharkinnan ripeästi, mutta poliisitutkinnassa kesti jostain syystä vuosia.

– On todella surullista, että näin vanhoja asioita ollaan käsittelemässä nyt, Pakarinen sanoi.

Lue myös: Aviopari tuomittiin ehdottomaan vankeuteen ja satojentuhansien eurojen korvauksiin ihmiskaupasta nepalilaisissa ravintoloissa

Pariskunta kiistää jyrkästi

Pariskunta on kiistänyt kotiapulaiseen väitetysti kohdistuneen rikoksen jyrkästi. Puolustuksen mukaan mikään ihmiskaupan määritelmiin kuuluvista tunnusmerkeistä ei naisen kohdalla täyty.

Se on myönnetty, että nainen työskenteli pariskunnan kotiapulaisena useamman vuoden ajan. Pariskunnan mukaan nainen työskenteli kuitenkin vain muutamia tunteja vuorokaudesta, ja työn määrä oli muutenkin vähäisempi kuin on väitetty.

Pariskunnan mukaan nainen oli tullut Nepalista Suomeen omasta tahdostaan, eikä tämä ollut pariskunnasta millään tavalla riippuvainen.

Puolustuksen mukaan naiselle maksettiin työstä palkkaa suomalaiselle tilille, ja rahat olivat naisen itsensä käytössä. Pariskunnan mukaan nainen kuitenkin tarvitsi tilin käytössä pariskunnan apua. 

Oikeudelle jätetyissä kirjallisissa ennakkovastauksissa pariskunta kiinnittää huomiota siihen, että nainen sai Suomessa ollessaan täyden ylöspidon ja majoituksen. Pariskunnan mukaan nainen oli perheenjäseneen rinnastettavassa asemassa.

Syyte: Kokki pantiin tekemään 14-tuntista päivää

Kotiapulaiseen kohdistuneen rikoksen lisäksi nepalilaispariskuntaa syytetään erääseen kokkiin kohdistuneesta törkeästä kiskonnasta vuosina 2014–2017.

Syytteen mukaan nepalilaisella ravintolakokilla teetettiin töitä lähes joka päivä, eli seitsemänä päivänä viikossa, ja tämän työpäivät venyivät säännöllisesti jopa 14-tuntisiksi, vaikka miehen kanssa oli sovittu normaalista työajasta.

Syyttäjien mukaan miehelle oli myönnetty vain kolme vapaapäivää vuodessa – yksi jouluna, toinen juhannuksena ja kolmas hindujen Dashai-juhlan aikaan – ja mies oli vielä itse joutunut maksamaan työpaikastaan yli 7 600 euroa.

Toisin kuin kotiapulainen, kokki sai syyttäjien mukaan työstään palkkaa noin 1 800 euroa kuukaudessa. Syyttäjien mukaan mieheltä jäi kuitenkin saamatta lähes 137 000 euron edestä erilaisia korvauksia, sillä hänelle ei maksettu minkäänlaisia lisiä tai ylityökorvauksia.

Syyttäjien mukaan mies asui ravintolassa työskennellessään työnantajansa omistamassa asunnossa muiden työntekijöiden kanssa.

Lue myös: HS: Kokkien hyväksikäyttö nepalilaisravintoloissa on jatkunut, oleskelulupia koskeva lainsäädäntö rajoittaa avun pyytämistä

Puolustus: Kynnysrahaa ei otettu

Pariskunta kiistää myös kokkiin liittyvän rikossyytteen.

Puolustuksen mukaan ei ole edes mahdollista, että mies olisi tehnyt 14-tuntisia päiviä, sillä mies oli muiden työntekijöiden tapaan joko aamu- tai iltavuorossa. Miehelle myös myönnettiin lain mukaiset vapaapäivät ja lomat.

Puolustuksen mukaan mies ei myöskään joutunut maksamaan niin sanottua kynnysrahaa työpaikasta, toisin kuin syyttäjä on esittänyt.

Syytettyjen mukaan mies asui ravintolayrityksen omistamassa asunnossa, mutta hänellä on ollut mahdollisuus muuttaa sieltä koska tahansa pois. Myös kokin väitetty riippuvuussuhde pariskuntaan kiistetään täysin.

Taustalla HS:n laaja selvitys

Oikeusjutun taustalla on maaliskuussa 2019 julkaistu Helsingin Sanomien laaja artikkeli, jossa esiteltiin nepalilaisravintoloissa laajemminkin tapahtuneeksi väitettyä työntekijöiden hyväksikäyttöä.

Myös oikeudenkäynti tulee olemaan laaja, sillä sitä varten on varattu pitkälle toistakymmentä istuntopäivää. Oikeudessa on määrä kuulla osallisten lisäksi useita todistajia.

Oikeudenkäynnin on määrä jatkua maaliskuun lopulle, minkä jälkeen käräjäoikeus antaa asiassa ratkaisun.

Syyttäjä vaatii nepalilaispariskunnalle vankeusrangaistusta ja näiden edustamalle ravintolayritykselle yhteisösakkoa.