Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ehdotti torstaina, että kahden viikon päästä päättyvää Uusi Start -aserajoitussopimusta jatkettaisiin viidellä vuodella.
Ehdotus sai Moskovan suunnalta perjantaina myönteisen vastaanoton. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi Venäjän suhtautuvan tähän poliittisen tahdon ilmaisuun positiivisesti. Päätökset sopimuksen jatkosta riippuvat kuitenkin ehdotuksen yksityiskohdista, Peskov sanoi.
Bidenin edeltäjän Donald Trumpin hallinto yritti myös jatkokautta Start-sopimukseen. Trump olisi halunnut myös Kiinan mukaan sopimukseen, mutta maa ei ollut tästä kiinnostunut, eikä asia edennyt.
Jos jatkoa ei saada, vuonna 2010 allekirjoitettu sopimus umpeutuu 5. helmikuuta. Sopimuksessa rajataan strategisten ydinkärkien määrä 1 550:een kummallekin maalle. Ilman jatkoaikaa syntyisi ensimmäistä kertaa 1960-luvun jälkeen tilanne, jossa Yhdysvalloilla ja Venäjällä ei olisi minkäänlaista ydinaserajoitussopimusta.
Ei liennytystä näköpiirissä
Vaikka Yhdysvallat ja Venäjä jatkaisivatkin nyt Uusi Start -sopimusta, suomalaistutkijat eivät usko, että maiden suhteissa olisi alkamassa uusi liennytyksen kausi Bidenin presidenttiyden myötä.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen arvioi, että Yhdysvaltain ja Venäjän välit ovat tällä hetkellä hyvin tulehtuneet muun muassa Ukrainan ja Syyrian konfliktien, Venäjän vaalisekaantumisten ja kyberisku- ja vakoilutapausten seurauksena.
Vanhanen muistuttaa, että Biden suhtautui vaalikampanjassaan hyvin kriittisesti Venäjän edesottamuksiin.
– Minkäänlaista pikaista liennytystä ei ole näköpiirissä. Uuden Startin jatkaminen olisi toki hyvä asia, mutta se kätkisi alleen sen, että Yhdysvaltain ja Venäjän suhde on aika vaikea tällä hetkellä, Vanhanen sanoi STT:lle.
Tampereen yliopiston ydinasepolitiikkaan erikoistunut tutkija Tapio Juntunen painottaa, että Bidenilla on ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksiin tiukka kanta, minkä vuoksi liennytyspolitiikkaa Venäjän suhteen ei ole odotettavissa.
– Enemmänkin odotettavissa on profiilinkorotusta transatlanttisen turvallisuusyhteistyön saralla. Se voi ärsyttää Venäjää, ei niinkään liennytä maiden välejä, Juntunen sanoi STT:lle.
Sopimukset huonossa hapessa
Kansainväliset aserajoitus- ja valvontasopimukset ovat olleet huonossa hapessa viime aikoina. Keskimatkan ohjuksia koskeva INF-sopimus romuttui vuonna 2019 sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Venäjä olivat molemmat syyttäneet toisiaan sopimuksen rikkomisesta.
Myös ulkomaiset tarkkailulennot mahdollistava Avoin taivas -sopimus on kokenut pahoja takaiskuja sen jälkeen, kun Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta viime vuonna. Yhdysvallat perusteli vetäytymistään sillä, että Venäjä ei sallinut lentoja alueelle, jossa Yhdysvallat uskoo Venäjän ydinohjusten sijaitsevan.
Aiemmin tässä kuussa myös Venäjä ilmoitti irrottautuvansa sopimuksesta, koska Yhdysvallatkaan ei enää ole sopimuksessa mukana.
Suomalaistutkijat eivät usko, että Bidenin valtaannousu voisi oitis johtaa esimerkiksi INF-sopimuksen uusimiseen.
– Se edellyttäisi Venäjältä myönnytyksiä. Putinin hallinto ei ole myöntänyt sopimusrikkomuksia. Yhdysvallat tuskin suostuu neuvottelemaan asiasta ilman sopimusrikkomusten käsittelyä, Juntunen sanoo.