Euroopan ydinasepelote pohjaa vahvasti yhdysvaltalaisiin aseisiin. Maanosasta löytyy kuitenkin myös aivan omia ydinkärkiä.
Viime viikon keskiviikkona Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti maan ydinasesateenvarjon ulottamista koko Euroopan turvaksi.
Tästä on syntynyt paljon keskustelua sekä puolesta että vastaan. Millainen ydinasearsenaali Euroopan turvana tällä hetkellä sitten on?
Yhdysvallat
Yhdysvallat on Venäjän lisäksi ydinaseiden suurvalta. Sillä arvioidaan olevan nopeasti käytettävissä hieman alle 3 800 ydinkärkeä, ja niiden kokonaismääräksi arvioidaan yli 5 000.
Osa niistä sijaitsee Euroopassa. Kaikista negatiivisimmissa arvioissa Yhdysvaltain on pelätty vetävänsä omat ydinkärkensä Euroopasta.
Italia, Alankomaat, Belgia, Saksa
Näistä maista Euroopassa löytyy Yhdysvaltain ydinkärkiä. Yhdysvallat ei yleensä kerro ydinaseidensa tarkkaa sijaintia, mutta aseiden sijaintitiedot ja määrät vuotivat julkisuuteen vuonna 2019. Silloin Yhdysvaltain ydinkärkiä oli Euroopassa yhteensä noin 150.
Ranska ja Iso-Britannia
Ranska ja Iso-Britannia ovat ainoat Euroopan maat, joilla on omia ydinaseita. Britannialla on noin 225 ydintaistelukärkeä.
Ranskalla puolestaan näitä taistelukärkiä on noin 290.
Venäjä
Lännen ydinasearsenaalia on luonnollisesti verrattava Venäjän vastaavaan.
Vuonna 2024 valtiolla on arveltu olevan lähes 5 600 ydinkärkeä osa niistä on sijoitettu myös Valko-Venäjälle.
Ranskan avaukseen suhtauduttava varauksella
Eurooppalaisten omat ydinaseet ovat ihan aito pelote, mutta maanosan ydinasepelote pohjaa silti yhä hyvin vahvasti Yhdysvaltaltoihin, sanoo ydinasepolitiikkaan erikoistunut yliopisto-opettaja Tapio Juntunen Tampereen yliopistosta.
Macronin ajatus Ranskan ydinasesateenvarjon ulottamisesta koko Euroopan ylle ei ole uusi, mutta ei myöskään niin vahva lupaus kuin voisi ajatella.
– Se ajatus ei ole, että Ranska lähtisi esimerkiksi jakamaan ydinaseitansa muille eurooppalaisille valtioille. Se ikään kuin korostaa, että heidän ydinasepelotteellaan on tällainen eurooppalainen ulottuvuus, Juntunen selittää.
– Siinä ei ole ajatuksena, että se korvaisi Yhdysvaltojen pelotetta Euroopassa.
Juntunen ei myöskään näe viitteitä siitä, että Yhdysvallat olisivat todella vetämässä ydinaseitaan Euroopasta pois.
– Yhdysvallat on käytännössä 1950-luvulta asti sitoutunut Eurooppaan ja nimenomaan käyttänyt tätä heidän laajennettua ydinasepelotettaan Naton liittosuhteen sisäiseen hallintaan.
– Heidän intresseissään on ollut, että Eurooppaan ei syntyisi Ranskan ja Iso-Britannian jälkeen uusia ydinasevaltioita. Se olisi aikamoinen käänne, jos Yhdysvallat tämän laajennetun ydinasepelotteen ja ne omat ydinaseensa veisi pois Euroopasta.
Ydinaseiden määrän lähteenä on käytetty Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutin vuosikirjaa.