Venäjän ja lännen – pääasiassa Yhdysvaltojen – väliset neuvottelut ensi kuussa Genevessä tulevat olemaan hyvin hankalat, ennakoivat suomalaiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkijat.
Yhteistä säveltä ei geopoliittisen kiistan osapuolilta tunnu löytyvän oikein mistään. Varovaista toiveikkuutta kenties herättää, että kumpikaan suurvalta ei tiettävästi halua ryhtyä ydinsotaan.
– Presidenttien Joe Bidenin ja Vladimir Putinin lausuntojen perusteella heitä yhdistää harva asia, toteaa johtaja Markku Kangaspuro Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
– Molemmat ovat kuitenkin sanoneet, että ydinsota on mahdoton käydä ja sen uhan vähentämiseksi täytyisi tehdä nyt jotain.
Tänään tiistaina uutisoitiin, että Venäjä ja Yhdysvallat aikovat neuvotella 10. tammikuuta ydinaseista ja Ukrainan tilanteesta. Lisäksi Venäjän on määrä keskustella 12. tammikuuta sotilasliitto Naton edustajien kanssa. Seuraavana päivänä on vielä tiedossa neuvottelut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin kanssa.
Lue lisää: Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat ydinaseista ja Ukrainan tilanteesta tammikuussa
Kangaspuron mukaan neuvotteluissa voitaisiin saada aikaan liikahdusta nimenomaan ydinasekysymyksessä.
– Ydinsodan uhka on todellinen. Tällä hetkellä niin sanottu tuomiopäivän kello on jopa lähempänä keskiyötä kuin kylmän sodan aikana, Kangaspuro sanoo.
Kylmän sodan alussa vuonna 1947 kehitetty kello symboloi tutkijoiden arviota siitä, miten lähellä ydintuhoa tai vastaavaa katastrofia maailma on. Keskiyö merkitsee kellossa maailmanloppua.
– Moni ydinaseita koskeva sopimus on päästetty raukeamaan tai irtisanottu. On globaalisti hyvin akuutti tarve neuvotella uudelleen aseiden määrää, valmistamista ja olemassaoloa koskevista sopimuksista, Kangaspuro toteaa.
Artikkeli jatkuu videon alla.
8:45
Kerroimme aiemmin: Suomalaisasiantuntijan mukaan Venäjän uhittelu Ukrainan rajalla on eräänlaista taivuttelua Yhdysvaltoja kohtaan – katso analyysi siitä, mitä Venäjä haluaa Ukrainalta
"Perusperiaatteesta ei tingitä"
Neuvotteluissa on ydinaseiden lisäksi tapetilla nopeasti kiristynyt tilanne Ukrainassa. Venäjä on keskittänyt kymmeniätuhansia sotilaita Ukrainan rajalle, mikä on saanut lännen epäilemään, että Venäjä valmistelee hyökkäystä Ukrainaan.
Presidentti Putin on kiistänyt hyökkäysaikeet ja sanonut joukkojen olevan puolustamassa Venäjää vihamielisiltä läntisiltä armeijoilta.
Lue lisää: Venäjä maalailee uhkakuvia: Voimme päätyä jopa vuoden 1962 kaltaiseen ohjuskriisiin – nyt Turkkikin älähti Venäjälle
Venäjä julkaisi joulun alla listan erilaisia vaatimuksia Yhdysvalloille ja Natolle. Venäjä esimerkiksi ilmoitti, että Ukraina ei saisi liittyä Naton jäseneksi. Naton olisi myös vedettävä sotilaansa pois Keski- ja Itä-Euroopasta maista, joihin Nato laajeni Neuvostoliiton hajottua. Litaniaa voidaan pitää tulevien neuvottelujen sopimusluonnoksena, arvioi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta.
– Venäjä on halunnut näitä neuvotteluja, mutta sen esittämä agenda on täysin epärealistinen, jotta se voitaisiin hyväksyä, Forsberg sanoo.
– Länsi ei halua tehdä sopimusta, jonka nojalla Natoa ei enää laajennettaisi ja lännen joukot vedettäisiin pois Natoon kylmän sodan jälkeen liittyneistä maista.
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan Venäjä on lähtenyt hakemaan neuvotteluista "maksimaalisia tavoitteita", mutta Yhdysvaltojen tulokulma on tyystin toinen. Luvassa ovat tiukat neuvottelut.
– Perusperiaatteesta länsi ei ole valmis tinkimään: jokaisella Euroopan maalla on oikeus itse tehdä omat turvallisuusratkaisunsa. Mekanismi on ollut voimassa kylmän sodan jälkeen, ja Venäjä on hyväksynyt sen pitkän aikaa. Yhdysvallat ei näe tässä suhteessa minkään muuttuneen.
5:46
Onko sodan uhka noussut joulun aikana? Entinen Suomen Venäjän-suurlähettiläs arvioi