Biotekniikkaa, sateliitteja ja proteiinia ilmasta – näin suomalaiset startup-yritykset mullistavat ruokateknologiaa

Ruoantuotanto monipuolistuu, ja alalle syntyy kiinnostavia startup-yrityksiä myös Suomessa. Osa uusista innovaatioista vaikuttaa ensi alkuun melkein taikuudelta, mutta ne perustuvat vuosien tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Kotimainen Solar Foods nousi näyttävästi julkisuuteen vuonna 2017, kun se kertoi pystyvänsä tuottamaan soleiiniproteiinia ilmasta hiilidioksidin ja sähkön avulla. Vauhtia on riittänyt myös sen jälkeen. Viimeksi yritys on saanut elintarvikeluvan Singaporessa sekä finaalisijan Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan kilpailussa, jossa etsitään tapoja tuottaa astronauteille ruokaa.

Solar Foods herättääkin kansainvälistä kiinnostusta. Maaliskuun alussa esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC:n kuvausryhmä oli tulossa Espooseen yrityksen pilottilaitokseen.

Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Pasi Vainikka kertoo, että tänä vuonna Vantaan Vehkalaan valmistuu uusi 40 miljoonan euron tuotantolaitos. Sen on tarkoitus alkaa tuottaa proteiinijauhetta sata tonnia vuodessa.

Soleiini on mikro-organismi, jota ruokitaan hiilidioksidilla ja veden elektrolyysin avulla valmistetulla vedyllä. Fermentointiin eli käymiseen perustuva tuotantotapa muistuttaa viinin valmistamista sillä erolla, että pieneliö ei syö sokeria ja hiivaa vaan kaasuja ja pienen määrän ravinteita.

– Uusi tehdas muistuttaa sisältä panimoa, ja sinne tulee 8-metrinen pääfermentori.

Lue lisää: Solar Foods rakennentaa Suomeen tehtaan, joka tuottaa proteiinia hiilidioksidista ja sähköstä

Miedon makuista

Kokeiluja soleiinin ruokakäytöstä on tehty useiden kansainvälisten valmistajien kanssa. Se on maultaan mietoa ja maistuu esimerkiksi lettutaikinassa vähän kananmunalta. Proteiini sopii monenmoisiin ruokiin, kuten jäätelöön, jogurttiin, maidon sekä majoneesin kaltaisiin valmisteisiin, levitteisiin, lihaa korvaaviin tuotteisiin, pastaan tai leipään.

Uudelle tehtaalle avataan myös ravintola ja vierailukeskus. Vainikka kertoo, että varsinkin perinteisen ruokakulttuurin maissa uudet teknologiat herättävät voimakkaita tunteita.

– Meidän ratkaisumme on täysi läpinäkyvyys ja avoimuus. Ihmiset saavat itse nähdä ja maistaa ruokaa ja päättää sitten, mitä ajattelevat foodtechistä.

Vieraita voi inspiroida myös se, että heidän uloshengittämänsä hiilidioksidi otetaan hyötykäyttöön tuotantoprosessissa.

Ensin pitää kuitenkin odottaa EU:n uuselintarvikehyväksyntää. Vainikka arvioi, että EU:n mutkikkaiden "koreografioiden" vuoksi myyntilupia saadaan ensin muilta mantereilta.

Sijoitukset kasvussa

Nykyiseen ruokajärjestelmään on katsottu liittyvän kestävyysriskejä, joita halutaan vähentää uusilla ekologisilla tuotantotavoilla ja teknologioilla. Tulevaisuudessa ruokaa tuotetaan yhä enemmän esimerkiksi mikrobien, levien ja sienien avulla. Puhutaan myös solumaataloudesta, jossa eläin- tai kasvisoluja tai jotain ainesosaa, kuten proteiinia tai rasvoja, tuotetaan bioreaktorissa.

Maailmalla sijoitukset uuteen ruokateknologiaan ovat lisääntyneet merkittävästi viiden viime vuoden aikana, kertoo biotekniikan tohtori, televisiostakin tuttu Lauri Reuter.

– Alalle on kehittynyt sellaista teknologiaa, että se on alkanut kiinnostaa sijoittajia. Tosin pääomia ovat keränneet jo aiemmin ruoan kuljetuspalvelut, mutta ne voi laskea enemmän logistiikaksi kuin ruokateknologiaksi.

Reuter on yksi perustajista vuonna 2020 aloittaneessa uusiin ruokateknologiayrityksiin sijoittavassa Nordic Foodtech VC:ssä, jossa työskentelee nykyisin sijoitusjohtajana. Yritys on rahoittanut tähän mennessä kymmentä yritystä Pohjoismaissa ja Baltiassa. Nordic Foodtech VC:n 42 miljoonan euron pääoma on peräisin muun muassa Business Finlandilta ja ruoka-alan toimijoilta.

– Rahoittamamme yritykset ovat usein tutkimuslaitoksista lähteviä tiimejä. Tulemme yrityksiin osaomistajiksi, viemme toimintaa osaltamme eteenpäin ja jossain vaiheessa myymme osuutemme ja palautamme pääomia rahoittajille.

Sieniä, kalaa ja satelliitteja

Nouseviin yrityksiin kuuluu biotekniikan startup-yritys EniferBio, joka valmistaa biojalostamoiden sivuvirroista proteiinia rehua ja ihmisravintoa varten. Yritys on hionut uuteen käyttöön metsäteollisuuden kehittämän teknologian, jolla valmistettiin sieniproteiinia rehuksi.

Pekilosienellä voidaan korvata muun muassa eläinproteiineja ja soijaa, jonka viljely aiheuttaa metsäkatoa.

– Meillä on käynnissä hyvä yhteistyö maailman suurimman kalanrehun valmistajan ja Valion kanssa. Luultavasti muutamassa vuodessa saamme tuotannon käyntiin, summaa toimitusjohtaja Simo Ellilä.

Yritys rakennuttaa parhaillaan tehdasta Uudellemaalle.

Hailia Nordic puolestaan valmistaa kotimaisia pikkukalatuotteita kuluttajille ja julkiseen ruokailuun, kuten kouluihin. Yritys pystyy jalostamaan aiemmin vaikeasti hyödynnettävistä pienistä silakoista kalaruokia. Hailian uusi ruokatehdas Karkkilassa toimii jo, ja sen ensimmäisiin tuotteisiin kuuluvat pikkukalanyhtö ja -suikale. Niitä voi käyttää vaikkapa pastoissa, keitoissa tai kastikkeissa.

Nordic Foodtech VC on sijoittanut myös ruotsalaiseen Melt & Marble -yritykseen. Se tuottaa hiivakannan avulla kasviperäisiin tuotteisiin hyvänmakuista rasvaa, joka vastaa ominaisuuksiltaan naudan rasvaa.

Hyvin erityyppinen sijoituskohde on suomalainen Kuva Space. Se rakentaa pieniä nanosatelliitteja, joiden hyperspektrikameroilla kuvataan peltoja ja saadaan tietoa maanviljelyn tueksi.

Notkahduksia ja nousuja

Ruokajärjestelmän uudistamisesta ei kuitenkaan selvitä suoraviivaisesti. Reuterin mukaan kehittämisen varaa on vielä esimerkiksi ensimmäisen sukupolven lihaa korvaavissa kasviperäisissä tuotteissa. Myös vertikaaliviljely eli kasvien kasvattaminen kerroksittain suljetussa tilassa ja lihan kasvattaminen eläinsoluista ovat erittäin haastavia teknologioita, joiden kehittäminen ottaa aikaa.

– On kuitenkin paljon teknologioita, jotka ovat saaneet vähemmän näkyvyyttä, mutta joilla on paljon potentiaalia muuttaa ruokajärjestelmää ja vaikuttaa siihen, mitä syödään.

Reuter näkee valtavasti mahdollisuuksia mikrobien ja yksisoluisten eliöiden käyttämisessä ruoantuotannossa, erityisesti korvattaessa eläinperäisiä tuotteita.

– Suomessa ja Pohjoismaissa on siihen iso potentiaali, koska meillä on paljon osaamista biotekniikassa.

Toivomuslistalla Reuterilla on saada Nordic Foodtech VC:n sijoituskohteeksi yrityksiä, jotka pystyisivät tuottamaan typpilannoitteita ilman fossiilista maakaasua.

– Toinen Graalin malja on ei-eläinperäinen juusto, joka sulaa ja venyy kuten juuston pitää. Moni firma yrittää ratkaista tätä, mutta nykypäivän teknologialla se on melkein mahdotonta. Parin vuoden päästä tilanne voi olla jo toinen.