Eläinfilosofi kuvaa eläinsuojelulain uudistusta pahoinvointilaiksi: "Noloa, että Suomessa tehdään tällainen"

Eläinsuojelulakia on pyritty uudistamaan jo yli kymmenen vuotta. Nyt uudesta lakiehdotuksesta on päästy viimein sopuun, mutta useat eläinoikeustahot kritisoivat lakiesitystä riittämättömäksi.

Eläinfilosofi Elisa Aaltola on kuvannut lakiehdotusta katastrofaaliseksi. Hänen mukaansa ehdotusta ei tulisi vahvistaa.

– Tämä laki suojelee enemmänkin eläintuottajia kuin eläimiä. Taustalla on ollut voimakkaita taloudellisia intressiryhmiä, kuten eläinteollisuus ja eläintuotanto, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että tämä laki ei pysty suojelemaan edes keskeisimpiä eläinten käyttäytymistarpeita, Aaltola kertoo.

Lakiesityksen lähtökohtana on huomioida paremmin eläimen hyvinvointia ja luontaisia käyttäytymistarpeita. Nykyisen, vuodesta 1996 asti voimassa olleen, lain pääasiallinen tarkoitus on välttää eläimen tarpeetonta kärsimystä. Aaltolan mukaan uusi lakiesitys ei sellaisenaan onnistu tavoitteessaan suojella eläinten hyvinvointia.

– Se on erittäin valitettavaa ja kertoo meidän yhteiskunnassamme valitsevasta tilanteesta, missä talous menee eläinten hyvinvoinnin edelle.

– Ei voi puhua laista, joka koskee eläinten hyvinvointia, vaan laista, joka mahdollistaa eläinten pahoinvoinnin, Aaltola sanoo.

Lue myös: Kommentti: Suomessa on laadukkaita eläintarhoja, joissa eläimillä on hyvät oltavat – näin kuka tahansa erottaa ne huonoista paikoista

"Kukaan ei kastroisi koiranpentua tällä tavalla"

Aaltola on pettynyt myös siihen, että lakiesityksessä porsitushäkkien tai parsinavettojen käyttöä ei kielletä, vaan olemassa olevia pitopaikkoja saa edelleen käyttää. Uusien parsinavettojen ja porsitushäkkien rakentaminen sen sijaan kiellettäisiin.

– Tämähän tarkoittaa sitä, että eläimiä voidaan edelleen kohdella niin kuin heitä aina on kohdeltu.

Parsinavetassa naudat kiinnitetään parteen, jossa ne eivät voi kääntyä ympäri. Porsitus- ja tiineytyshäkissä sika ei pääse liikkumaan kuin askeleen eteen tai taakse.

– Eli edelleen se emakko on sellaisessa häkissä, missä se ei voi edes kääntyä ympäri. Ja edelleen lehmä on suurimman osan ajasta päästä samaan paikkaan kytkettynä, mikä on todella ikävä asia eläimille, Aaltola kertoo.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Aaltola kritisoi myös 12 vuoden siirtymäaikaa porsaiden kastraatiosta luopumisessa. Kastraatiossa porsaan nahkaan tehdään viilto, jonka kautta kivekset vedetään ulos ja siemenjohtimet katkaistaan. Toimenpide on kivulias, ja lakiesitys vaatisi paikallispuudutuksen toimenpiteen yhteydessä neljän vuoden päästä lain voimaantulosta. Kipulääkitys vaaditaan siitä lähtien, kun laki tulee voimaan.

– Kukaan ei kastroisi koiranpentua tällä tavalla. Miksi me teemme tätä porsaille?

– Ibuprofeiini siinä kohtaan, kun kiveksiä revitään irti, ei kyllä paljoa auta, Aaltola sanoo.

Hän kuvaa, että ehdotus eläinten hyvinvointilaiksi on vain aavistuksen verran nykyistä lakia parempi.

– Valtiona me tulemme jäämään muita maita jälkeen pahasti. Euroopassa on paljon edistyksellisempiä eläinsuojelulakeja monessa maassa. On suoraan sanottuna noloa, että me Suomessa tehdään tällainen laki, joka on näin riittämätön.

– Me yhteiskuntana ja ihmisinä kaikki tiedämme, että eihän se ole oikein aiheuttaa eläimelle turhaa kärsimystä. Kyllähän lähes jokainen henkilö tämän allekirjoittaa. Mutta silti lainsäätäjämme ovat päättäneet olla välittämättä tästä näkemyksestä, Aaltola sanoo.

Pääministeri Marinin hallitus on tehnyt esityksen eläinten hyvinvointilaista, joka pohjautuu vuonna 2018 tehtyyn lakiesitykseen. Uusi ehdotus annettiin eduskunnalle 22. päivä syyskuuta. Jos laki hyväksytään, se tulee aikaisintaan voimaan vuoden 2023 alusta alkaen.

Artikkelista muokattu ajankohtaa, jolloin lakiesitys annettiin eduskunnalle. Aiemmin artikkelissa luki virheellisesti, että esitys annettiin viime viikolla. Oikea ajankohta on 22. päivä syyskuuta.

Katso tästä koko Elisa Aaltolan haastattelu eläinsuojelulain uudistuksesta:

Lue myös: Missä kunnossa suomalaisten eläintarhojen eläinten olot ovat? MTV:n jättiselvitys paljastaa