Sieniproteiinitehdas nousee Kirkkonummelle – yksi ylivoimainen etu kasviproteiineihin verrattuna

Ensi vuonna Kirkkonummelle valmistuva tehdas valmistaa elintarviketeollisuuden sivuvirroista sieniproteiinia 3 000 tonnia vuodessa.

Pekilo-proteiinia voidaan käyttää monenlaisissa tuotteissa, kuten esimerkiksi jugurtissa, muroissa ja lihankorvikkeissa.

Sieniproteiinitehtaan rakentaminen Kirkkonummen Kantvikiin alkaa syksyllä.

– Olemme menossa Suomen Sokerin tiloihin vuokralaisiksi, eli puretaan ensin vanhaa pois ja sitten aletaan vauhdilla rakentamaan uutta. Juuri aloitettiin suuren mittaluokan tehdaslaitteiston tilaukset. Tehdas tulee tuottamaan noin 3 000 tonnia proteiinia vuodessa, eli se riittäisi kattamaan noin 40 000 ihmisen vuotuisen proteiinin tarpeen, laskee Eniferin toimitusjohtaja Simo Ellilä.

Elintarviketeollisuuden sivuvirrat hyötykäyttöön

Pekilo-proteiinin tuotannon kehitystyötä on tehty Espoon koetehtaassa.

– Tuotamme sieniproteiinia, eli kasvatamme sienirihmastoa käymisprosessissa. Sienirihmasto kerätään talteen ja jauhetaan. Se on uudenlainen proteiinin lähde, jota voidaan käyttää vähän kuin kasviproteiinia nykyään, kuvailee Ellilä.

Pekilo-sienen kasvatuksessa hyödynnetään erilaisia elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Esimerkiksi Valion ylijäämä-laktoosi on osoittautunut käyttökelpoiseksi kasvualustaksi.

– Pekilo-sieni kasvaa todella monenlaisella raaka-aineella, oikeastaan missä vain, missä on jotain orgaanista. Se voi olla maissia, vehnää, riisiä. Melkein mistä tahansa jalostamosta löytyy sivuvirtoja, joilla Pekilo-sieni kasvaa, arvioi Ellilä.

Vanha idea uuteen käyttöön

Itse Pekilo-prosessi keksittiin Suomessa jo 1960-luvulla ja kaupallistettiin 1970-luvulla.

– Aikanaan tämän prosessin avulla jalostettiin metsäteollisuuden sivuvirroista rehuproteiinia. Me ollaan jalostamassa tätä ideaa vähän pidemmälle, kuvailee Ellilä.

Seuraava askel on Pekilo-proteiinin käyttö ihmisten ruokana.

– Sitä voi käyttää melkein missä vain. Olemme testanneet sitä lihaa korvaavissa tuotteissa, burgereissa, kasvispullissa, mutta myös leivonnaisissa, leivässä, pullissa ja maitoa korvaavissa tuotteissa. Se toimii yllättävän hyvin esimerkiksi jugurteissa. Yksi Pekilo-proteiinin hienoja ominaisuuksia on, ettei se juuri maistu miltään. Siitä ruokateollisuus tykkää, koska kasviproteiineissa on yleensä pahoja sivumakuja, joita joudutaan peittelemään, selittää Ellilä.

Pekilo-proteiinille haetaan uuselintarvikelupaa tänä vuonna, joten parhaassa tapauksessa Pekilo-tuotteita voi olla kaupan hyllyllä parin kolmen vuoden päästä.

Lisää tehtaita suunnitelmissa

Startup-yritys on onnistunut rahoituksen keräämisessä ja 33 miljoonaa euroa maksavan proteiinitehtaan rahoitus on jo kasassa.

– Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet startupeille vaikeita rahoituksen kanssa, mutta me olemme siihen nähden onnistuneet erittäin hyvin. Uskon, että ennen kaikkea tämä Pekilo-prosessin historia luo uskottavuutta myös sijoittajien keskuudessa, pohtii Ellilä.

Seuraavan tehtaan paikkaa etsitään jo Keski-Euroopasta.

– Uskomme, että Kirkkonummen tehdas on ensimmäinen ja niitä tulee nousemaan kuin sieniä sateella tulevaisuudessa. Me nähdään, että sieniproteiinista tulee ihan uudenlainen merkittävä proteiinikategoria kasviproteiinien rinnalle, visioi Ellilä.

Lue myös: Biotekniikkaa, sateliitteja ja proteiinia ilmasta – näin suomalaiset startup-yritykset mullistavat ruokateknologiaa

Sienirihmastoista voidaan valmistaa nyt makkaroita ja pihvejä: "Kyllä maistuu myös lihansyöjille"