Espoon Bodominjärven kolmoismurhan tekopaikkana toiminut teltta konservoidaan Tampereen Poliisimuseossa jälkipolville.
Teltta päätettiin toimittaa Poliisimuseolle konservoitavaksi, jotta se ei hajoaisi. Asiassa on rikoshistorian säilyttämisen lisäksi toinenkin näkökulma: Vuonna 1960 tapahtunut Bodominjärven kolmoismurha on yhä selvittämätön henkirikos, joka ei murhana vanhene koskaan. Teltta on henkirikoksen tekopaikkana todiste teosta, ja teoriassa sitä voitaisiin voidaan todisteena tarvita, jos asia jälleen päätyy oikeuteen.
– Nämä ovat älyttömän vaikeita museoesineitä, Poliisimuseon tutkija Juha Vitikainen.
Oman haasteensa konservointiin toi se, että konservoinnissa on myös syytä säilyttää myös poliisin tutkinnassa telttaan jättämät jäljet. Siinä on toisin sanoen useita historiallisia kerroksia.
Lue myös: MTV Uutiset paikalla: Bodominjärven keskeinen todiste suojataan tuholta
Voidaan käyttää tulevaisuudessa todisteena
Sinänsä teltta on käyty jo huolella veri- ja DNA-jälkien sekä viiltojen osalta 2000-luvulla käydyissä Bodom-tutkinnoissa. Tulevaisuus näyttää, kehittyykö uusia tutkintametodeja, joita telttaan voitaisiin soveltaa.
Museo hyväksytti kaikki teltalle tehtävät toimenpiteet KRP:llä, ja lopulta konservointi keskittyi irtoavan pintalian poistamiseen imuroimalla ja pehmeällä sienellä. Konservointi toteutettiin Tampereelle rakennetussa alipaineistetussa työteltassa, jossa oli koneellinen ilmanvaihto.
Itse teosta jääneet autenttiset tahrat, kuten veri ja maa-aines, ovat niin pinttyneitä, että ne eivät uhkaa teltasta lähteä.
– Esine on jo tutkittu poliisin tekniikan toimesta niin, että siitä on otettu irti kaikki se, mitä teltasta voidaan, Vitikainen kertoo.
Lisäksi konservointi dokumentoidaan tarkasti, joten mahdollisessa tulevassa tutkinnassa voidaan sen avulla tulkita teltan jälkien mahdollisia muutoksia.
Lue myös: MTV Uutisten erikoishaastattelu: Bodominjärven murhien päätutkija kertoo, mikä yksi asia jäi häntä vaivaamaan – "Tutkinnassa oli ongelmia ongelmien perään"
Bodomin kolmoismurhaan liittyvät kengät esillä museossa
Konservointia ei Poliisimuseon näkökulmasta tule kuitenkaan tarkistella jälkien tuhoutumisen vaan niiden säilyttämisen näkökulmasta: Jos toimia ei tehtäisi, olisi teltan koko säilyminen kyseenalaista. Konservoinnilla sen elinikää voidaan pidentää.
Samalla luodaan ohjeet sille, miten telttaa jatkossa voisi säilyttää ja esitellä sitä vahingoittamatta. Esimerkiksi jatkossa teltta ei enää kestäisi pingottamista narun varaan, vaan sille rakennetaan tukirakenne esillä pitämistä varten. Tarkoitus on, että teltta näyttäisi esillä siltä, miltä se näytti tutkintavaiheessa.
Suuri yleisö ei kuitenkaan pian pääse tutustumaan verityön jälkiin museo-olosuhteissa. Teltan kotipaikka on Vantaalla sijaitseva KRP:n Rikosmuseo, joka ei ole avoinna suurelle yleisölle. Rikosmuseo on osa Poliisimuseota. Teoriassa on mahdollista, että teltta voisi tulevaisuudessa olla esimerkiksi osa jotain Poliisimuseon tulevaa näyttelyä.
Teltta ei ole ainoa Bodomin kolmoismurhaan liittyvä esine Poliisimuseon kokoelmissa. Kokoelmassa on esimerkiksi paikalta löytyneitä juomapulloja sekä rikoksesta epäillyn kengät. Viimeksi mainitut ovat kaiken yleisön nähtävissä Tampereen Poliisimuseon perusnäyttelyssä.
Lue myös: Neljä nuorta löytyi kasasta teltan päältä, vain yksi heistä oli elossa – MTV palasi Bodomin kolmoismurhan paikalle mysteeriä tutkineen poliisin kanssa
Nils Gustafssonin hypnoosi ja lintubongareiden todistukset: Bodominjärven murhia yritetty selvittää jo 60 vuotta – tämä kaikki siitä tiedetään
MTV Uutiset tapasi arkeologiopiskelijat, jotka kaivavat Bodominjärven mysteerimurhapaikkaa – hyytävä historia ei häiritse: "Olosuhteet ovat täällä erittäin haasteelliset"
10:28
Helluntaina 5. kesäkuuta 1960 Espoon Bodominjärven maisemissa kolme telttailemassa ollutta nuorta löytyi kuolleena. Kasan päällimmäisenä oli hengissä ollut Nils Gustafsson. Käynnistyi yksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista murhamysteereistä. Videolla MTV palasi poliisin kanssa koko Suomea kuohuttaneen Bodomin kolmoismurhan paikalle.