Viime kesäkuussa EU-kansanäänestyksen jälkeen Britanniassa koettiin viharikosilmoitusten piikki.
Vaikka poliisin mukaan viharikosraportoinnin määrän kasvussa oli osin kyse siitä, että ihmiset raportoivat tapauksista entistä matalammalla kynnyksellä, viranomaiset suhtautuvat asiaan vakavasti: Cardiffin yliopiston Social Data Science Lab sai neljännesmiljoona puntaa (noin 290 000 euroa) netin vihapuheen monitorointiin tarkoitetun työkalun kehittämiseen.
Labin johtaja, professori Matthew Williams sanoo, että kansanäänestys laukaisi vihareaktioita ihmisissä, jotka tavallisesti pitävät ajatuksensa omana tietonaan. Verkossa tapauksista raportoitiin muun muassa aihetunnisteella postrefracism (kansanäänestyksen jälkeinen rasismi), mistä syntyi kokonainen Post Ref Racism -verkosto kokoamaan kokemuksia yhteen ja tarjoamaan uhreille vertaistukea.
Williams muistuttaa, että EU-kansanäänestys ei ole ollut ainoa vihaa herättävä tapaus. Sama ilmiö näkyy esimerkiksi terrori-iskujen yhteydessä. Tilanteiden laukaisijoita voi olla kuitenkin loputtomiin: joillekuille riittää, että joku ehdottaa naista viiden punnan setelin kuvaan tai mustalle naiselle annetaan elokuvassa valkoisen miehen rooli.
Sosiaalinen media on rasistin kaikukammio
Tutkimusryhmän työ keskittyy sosiaaliseen mediaan. Williamsin mukaan sosiaalinen media toimii ikään kuin ilmiön vahvistimena, kun äärimielipiteitä levittävät eivät pelkää poliisia tai seurauksia. Vihapiikit jäivät kuitenkin melko lyhytkestoisiksi, minkä syyksi professori arvelee median ja viranomaisten jämäkkää suhtautumista.
Williamsin johtama ryhmä tutkii nimenomaan EU-kansanäänestykseen liittyvän vihapuheen esiintymistä ja leviämistä verkossa. Toiveena on kehittää työkalu, jolla viranomaiset voivat seurata vastaavia ilmiöitä ja tarvittaessa puuttua niihin.