Britannia on pyytänyt YK:n turvallisuusneuvostoa kokoontumaan perjantaina Myanmaria hallitsevan sotilasjuntan turvallisuusjoukkojen koventaessa otteitaan mielenosoittajia vastaan, kertovat diplomaattilähteet uutistoimisto AFP:lle.
Sunnuntaina 18 ihmistä sai YK:n mukaan surmansa, kun hallituksen joukot ampuivat mielenosoittajia useissa Myanmarin kaupungeissa.
Poliisien ja sotilaiden väkivalta mielenosoittajia vastaan jatkui myös tiistaina. Ainakin kolme ihmistä oli kriittisessä tilassa ja parisenkymmentä haavoittui lievemmin, kun mielenosoittajia kohti avattiin tuli Kalayn kaupungissa maan luoteisosassa.
Britannian ehdotuksen mukaan tapaaminen järjestettäisiin suljettujen ovien takana iltapäiväviideltä Suomen aikaa. Neuvosto keskusteli Myanmarista myös helmikuun alussa heti seuraavana päivänä vallankaappauksen jälkeen.
Tuolloin neuvosto ilmaisi syvää huolta vallankaappauksen vuoksi ja peräänkuulutti lausuntoluonnoksessa, että kaikki kiinni otetut vapautettaisiin, mukaan lukien maan syrjäytetty johtaja Aung San Suu Kyi.
Maanantaina Kiinan diplomaattiset edustajat YK:ssa kertoivat AFP:lle, että neuvoston jäsenten keskuudessa ollaan yhtä mieltä siitä, että Myanmarista kokoustetaan piakkoin. Kiina on suhtautunut perinteisesti vastahakoisesti siihen, että neuvosto keskustelisi Myanmarista.
Myös yleensä vaisu Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö kärjekkäänä
Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö Asean käsitteli tiistaina Myanmarin tilannetta ulkoministerien videokokouksessa. Osa maista poikkesi tavanomaisesta diplomaattisesta linjasta ja kritisoi kovasanaisesti juntan kovia otteita mielenosoittajia vastaan jo ennen kokousta.
– Olemme tyrmistyneitä kuolettavan voiman käytöstä siviilejä kohtaan, Singaporen ulkoministeri Vivian Balakrishnan sanoi maanantaina.
Vauras Singapore on Myanmarin tärkein ulkomainen sijoittaja, minkä vuoksi sillä on katsottu olevan jonkin verran vaikutusvaltaa maan sotilashallintoon.
Kokouksen jälkeen Indonesian ulkoministeri Retno Marsudi puolestaan paheksui juntan haluttomuutta yhteistyöhön. Marsudi vaati myös demokratian palauttamista ja poliittisten vankien vapauttamista.
Aseanin kannanottojen on katsottu laajalti olevan melko merkityksettömiä, koska järjestö tekee päätöksensä yksimielisyyteen nojaten eikä yleensä puutu maiden sisäisiin asioihin.