Ukrainan päivittäin listaamat väittämät Venäjän kärsimistä henkilöstö- ja kalustotappioista ovat varsinkin sotilaiden osalta olleet viime aikoina normaalia korkeampia.
Venäjä on viimeisen kahden viikon aikana todennäköisesti kärsinyt suurimmat tappionsa sitten suurhyökkäyksensä ensimmäisen viikon, arvioi Britannian puolustusministeriö.
Kreml aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan viime vuoden helmikuun 24. päivä.
Keskimäärin Ukraina on ilmoittanut Venäjän menettäneen viimeisen seitsemän päivän aikana 824 taistelijaa.
Luku on yli nelinkertainen viime vuoden kesä-heinäkuuhun verrattuna, jolloin taisteltiin muun muassa Severodonetskin kaupungista, jonka Venäjä valtasi juhannuksen tienoilla.
– Emme pysty vahvistamaan Ukrainan lukujen metodologiaa, mutta sen näyttämät trendit ovat todennäköisesti oikeita, Britannia kirjoittaa.
Ukraina väittää Venäjän menettäneen koko sodan aikana yli 130 000 sotilasta. Venäjä ei ole tappioitaan juuri kommentoinut. Riippumattomat arviot ovat yleisesti olleet alhaisempia kuin Ukrainan antamat luvut, mutta esimerkiksi Yhdysvallat on puhunut kymmenien tuhansien sotilaiden tappioista.
Myös Ukraina kärsii tällä hetkellä raskaita tappioita, Britannia toteaa.
Juttu jatkuu tviitin jälkeen.
Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.
Tappioita selittävät monet tekijät
Britannian arvion mukaan Venäjän korkeiden tappiolukujen taustalla on useita tekijöitä: Koulutuksen puute, heikko koordinaatio ja ylipäätään venäläisten käytössä olevat resurssit.
Kuluvan viikon aikana niin Ukraina, Britannia kuin amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) ovat vuorollaan arvioineet, että Venäjä on aloittanut uusia merkittäviä hyökkäyksiä Itä-Ukrainassa.
Lue myös: Tämä tuhontäyteinen video sai venäläiset sotakommentaattorit kihisemään: "Samat keskinkertaiset komentajat tekevät samoja virheitä"
Ukrainan kansallisen puolustusneuvoston sihteerin Oleksi Danilov puhui suurhyökkäyksestä.
Danilovin mukaan Venäjä on kuitenkin kohdannut hyökkäyksissään suuria ongelmia. Hän toteaa Venäjän hyökkäyksen edenneen asteittain, mutta ei Venäjän toivomalla vauhdilla.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Lue myös: Sota-asiantuntija. Aloite sodassa on siirtynyt Venäjälle, Ukrainan vastahyökkäyksissä ongelmia
ISW: Eteneminen pääasiassa "merkityksetöntä"
Sen enempää Venäjä, Ukraina kuin kolmannetkaan osapuolet eivät ole väittäneet Venäjän pystyneen merkittäviin läpimurtoihin.
Amerikkalainen ajatushautomo ISW kuvaili Venäjän hyökkäysten aiheuttaneen "rajallista, mutta merkittävää etenemistä" Bahmutin kaupungin alueella.
Sen sijaan muualla eteneminen on ollut "merkityksetöntä", ISW katsoo.
ISW:n mukaan Venäjän hyökkäysten painopiste on tällä hetkellä Itä-Ukrainan Donetskissa, joskin hyökkäyksiä on raportoitu myös muilla alueilla.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:18
Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessorin Antti Parosen mukaan käynnissä olevia hyökkäyksiä voidaan kutsua puheissa suurhyökkäykseksi myös painokkaan termin vuoksi.
– Suurhyökkäyksessä joukkokeskittymät ovat laajoja tai suuri voima keskitetään johonkin läpimurtoon ja tunkeudutaan syvälle vihollisen tai vastustajan tai miehittämän valtion maa-alueelle, Paronen totesi MTV Uutisille 9. helmikuuta.
Esimerkiksi Venäjän viime vuoden helmikuussa aloittama hyökkäys Ukrainaan oli selvä suurhyökkäys, jonka tavoitteet olivat sen mukaiset: Kiovan, Harkovan ja muiden suurkaupunkien oli tarkoitus päätyä Venäjän miehittämiksi.
Parosen mukaan joka tapauksessa näyttää kuitenkin selvältä, että viimeistään nyt sodan aloite on uudemman kerran siirtynyt takaisin Venäjälle.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Lue myös: Wagner-joukkojen komentaja: Venäjältä voi viedä kaksi vuotta saadakseen hallintaansa haluamansa alueet Ukrainasta
Venäjä hyökkää massalla, laatu kyseenalainen
Venäjällä on nyt Ukrainassa yli 300 000 sotilasta, ukrainalaisviranomaiset sanovat amerikkalaislehti Foreign Policylle.
Länsimaisten sotilasasiantuntijoiden arviot ovat olleet maltillisempia, mutta niidenkin mukaan Venäjällä on joka tapauksessa nyt enemmän sotilaita käytössään kuin vuosi takaperin.
Kremlin sotavoima on myös aiempaa tiiviimmin keskitetty Itä-Ukrainaan. Viime helmikuussa merkittävä osa Venäjän armeijasta oli sidottu epäonnistuneeseen Kiovan valloitusyritykseen.
Eri asia on, miten määrä korvaa laadun. Tulokkaat ovat selvästi huonommin varustettuja ja koulutettuja kuin ne joukot, jotka vajaa vuosi sitten yrittivät edetä.
Useilla alueilla Venäjä on viime aikoina hyökännyt Neuvostoliiton aikaan suositulla ihmisaalto-taktiikalla, Venäjän armeijaa analysoiva Dara Massicot Rand Corporationista FP:n mukaan.
– Näemmekö sitten merkittäviä venäläisiä läpimurtoja? Vaikea sanoa, paremminkin luvassa on kuluttavaa ja merkittävästi tappioita vaativaa hidasta etenemistä, Paronen kirjoitti Twitterissä perjantaina.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Lue myös: Tiedustelupalvelu vahvistaa Venäjän suunnitelman Moldovassa – Ukrainan hallussa kylmäävä asiakirja
Saako Ukraina paikan vastahyökkäykseen?
Jos Ukraina onnistuu pysäyttämään Venäjän nykyiset ja mahdolliset tulevat hyökkäykset Itä-Ukrainassa itselleen suotuisin tappion, voi sille syntyä iskun paikka.
– Tämä operaatioalueen laajuinen aktiivisuuden kasvu tekee puolustajalle tilanteesta haastavan, mutta ei mahdottoman. Voimaa joudutaan toki jakamaan rintaman laajuudelle, muotoilee apulaissotilasprofessori Paronen.
– Hyökkääjälle tuotetut tappiot tarjoavat ennemmin tai myöhemmin mahdollisuuden suunnata oma ratkaiseva vastahyökkäys tyhjentyneeseen tilaan, Paronen jatkaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Rintaman lyhenemisen ja Venäjän lisäjoukkojen myötä vastahyökkäyksen tekeminen ei välttämättä ole kuitenkaan Ukrainalle niin helppoa kuin esimerkiksi viime syksynä Harkovan alueella.
– Monet niistä tekijöistä eivät ole enää olemassa, jotka mahdollistivat Ukrainan vastahyökkäyksen Harkovassa. Venäjän linja on tiuhempaan miehitetty ja he ovat käyttäneet miinoitteita, Massicot totesi FP:lle.
Lue myös: Presidentti Niinistö: Ukrainassa ei ole tällä hetkellä mitään edellytyksiä rauhaan – presidentin päiväkirjamerkinnät sotaa edeltävältä tammikuulta kertovat paljon
0:18