Ukraina väittää Venäjällä olevan yli 300 000 sotilasta Ukrainassa, kirjoittaa amerikkalaislehti Foreign Policy (FP).
Kuluvalla viikolla on raportoitu Venäjän uusista hyökkäyksistä Itä-Ukrainassa, jonne taisteluiden painopiste on palannut Ukrainan menestyksekkäiden vastahyökkäyksen jälkeen.
Sekä amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) että Britannia ovat todenneet Venäjän käynnistäneen uuden merkittävän hyökkäyksen.
Myös Luhanskin kuvernöörin mukaan Venäjän operaatiot ovat lisääntyneet hänen hallintoalueellaan.
Lisää ja suurempaa on luvassa, uskoo nimetön ukrainalaisviranomainen FP:n haastattelussa.
– Odotamme seuraavan 10 päivän aikana alkavan uuden, valtavan hyökkäyksen, ukrainalaisviranomainen totesi FP:n haastattelussa 8. päivä helmikuuta.
Venäjällä on käytössään uusiin hyökkäyksiinsä 1 800 panssarivaunua, liki 4 000 panssariajoneuvoa, 2 700 tykkiä, yli 800 raketinheitintä, 400 hävittäjää ja 300 helikopteria, arvioi ukrainalaisviranomainen FP:lle.
Lukuja ei ole vahvistettu.
Lue myös: Sota-asiantuntija. Aloite sodassa on siirtynyt Venäjälle, Ukrainan vastahyökkäyksissä ongelmia
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Venäläisjoukkoja tammikuussa Ukrainassa. Venäjän valtiomedian julkaisema kuva.
Lue myös: Medvedev vei hätäviestin tankkitehtaalle: Tuotantoa on lisättävä – puolet vaunuista on menetetty
Hyökkäys vai suurhyökkäys?
Asiantuntijoiden laajalti jakama näkemys on, että vaikka Venäjä on selvästi aloittanut uusia hyökkäysoperaatiota Itä-Ukrainassa, ei kyse vielä ole varsinaisesta suurhyökkäyksestä.
Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessorin Antti Parosen mukaan nyt käynnissä olevia hyökkäyksiä voidaan kutsua puheissa suurhyökkäykseksi myös painokkaan termin vuoksi.
– Suurhyökkäyksessä joukkokeskittymät ovat laajoja tai suuri voima keskitetään johonkin läpimurtoon ja tunkeudutaan syvälle vihollisen tai vastustajan tai miehittämän valtion maa-alueelle, Paronen totesi MTV Uutisille 9. helmikuuta.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
3:18
Apulaisprofessori Antti Paronen arvioi Venäjän suurhyökkäyksen laajuutta Luhanskissa. Haastattelu tammikuun 9. päivältä.
Lue myös: "He seisovat hiljaisina vahtimassa" – näin "lennokkien metsästäjät" suojelevat Ukrainan kaupunkeja
Esimerkiksi Venäjän viime vuoden helmikuussa aloittama hyökkäys Ukrainaan oli selvä suurhyökkäys, jonka tavoitteet olivat sen mukaiset: Kiovan, Harkovan ja muiden suurkaupunkien oli tarkoitus päätyä Venäjän miehittämiksi.
Parosen mukaan näyttää kuitenkin selvältä, että viimeistään nyt sodan aloite on uudemman kerran siirtynyt takaisin Venäjälle.
– Näemmekö sitten merkittäviä venäläisiä läpimurtoja? Vaikea sanoa, paremminkin luvassa on kuluttavaa ja merkittävästi tappioita vaativaa hidasta etenemistä, Paronen kirjoitti Twitterissä perjantaina.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ukrainalaissotilas Donetskin alueella tammikuussa.
Ukraina: Venäjällä 300 000 sotilasta
Venäjä on kärsinyt Ukrainassa käymänsä hyökkäyssodan aikana valtavia tappioita.
Ukraina väittää Venäjän menettäneen yli 130 000 sotilasta. Venäjä ei ole menetyksiään juuri kommentoinut.
Riippumattomat arviot ovat yleisesti olleet alhaisempia kuin Ukrainan antamat luvut, mutta esimerkiksi Yhdysvallat on puhunut kymmenien tuhansien sotilaiden tappioista.
Länsimaiset viranomaiset uskovat, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun 24. päivä noin 200 000 sotilaan vahvuisella armeijalla.
Raskaiden taisteluiden ja useiden tappioiden jälkeen Kreml julisti osittaiseksi kuvaillun liikekannallepanon. Sittemmin se on virallisesti päätetty, mutta monet tahot ovat arvioineet, että käytännössä se on hiljaisesti jatkunut.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ukrainalainen panssarivaunu matkalla eturintamalle Donetskin alueella tammikuussa.
Lue myös: Ukraina tuhosi ensimmäistä kertaa Venäjän huippuharvinaisen Terminator-tankin – tapahtuma tallentui videolle
Vaikka liikekannallepanolla aikaansaadut joukot ovat laadullisesti epäilemättä aiempaa heikompia, on niiden määrä merkittävä.
Venäjällä on nyt Ukrainassa yli 300 000 sotilasta, ukrainalaisviranomaiset sanovat FP:lle.
Länsimaisten sotilasasiantuntijoiden arviot ovat olleet maltillisempia, mutta niidenkin mukaan Venäjällä on joka tapauksessa nyt enemmän sotilaita käytössään kuin vuosi takaperin.
Kremlin sotavoima on myös aiempaa tiiviimmin keskitetty Itä-Ukrainaan. Viime helmikuussa merkittävä osa Venäjän armeijasta oli sidottu epäonnistuneeseen Kiovan valloitusyritykseen.
Eri asia on, miten määrä korvaa laadun. Tulokkaat ovat selvästi huonommin varustettuja ja koulutettuja kuin ne joukot, jotka vajaa vuosi sitten yrittivät edetä.
Useilla alueilla Venäjä on viime aikoina hyökännyt Neuvostoliiton aikaan suositulla ihmisaalto-taktiikalla, Venäjän armeijaa analysoiva Dara Massicot Rand Corporationista FP:n mukaan.
Ukrainan mahdollisuudet kaventuneet
Jos Ukraina onnistuu pysäyttämään Venäjän nykyiset ja mahdolliset tulevat hyökkäykset Itä-Ukrainassa itselleen suotuisin tappion, on sillä iskun paikka.
– Tämä operaatioalueen laajuinen aktiivisuuden kasvu tekee puolustajalle tilanteesta haastavan, mutta ei mahdottoman. Voimaa joudutaan toki jakamaan rintaman laajuudelle, muotoilee apulaissotilasprofessori Paronen.
– Hyökkääjälle tuotetut tappiot tarjoavat ennemmin tai myöhemmin mahdollisuuden suunnata oma ratkaiseva vastahyökkäys tyhjentyneeseen tilaan, Paronen jatkaa.
Tyhjä tila oli merkittävä tekijä sille, miksi Ukraina onnistui viime syksynä etenemään niin nopeasti Harkovan alueella.
Venäjä oli kerännyt joukkojaan Etelä-Ukrainaan, jonne Ukrainan odotettiin iskevän ennemmin tai myöhemmin.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ukrainalainen 152mm-haupitsi tammikuussa Donetskin alueella.
Joukkosiirtojen ja tappioiden vuoksi Venäjän rintama Harkovan alueella oli hyvin ohut. Siitä ei juuri ollut vastusta Ukrainan joukoille. Myöhemmin Ukraina hyökkäsi menestyksekkäästi myös Hersonin alueella.
Rintaman lyhenemisen ja Venäjän lisäjoukkojen myötä tilanne on hankaloitunut Ukrainan näkökulmasta.
– Monet niistä tekijöistä eivät ole enää olemassa, jotka mahdollistivat Ukrainan vastahyökkäyksen Harkovassa. Venäjän linja on tiuhempaan miehitetty ja he ovat käyttäneet miinoitteita, Massicot totesi FP:lle.
"En tiedä, kuinka pysäytämme hyökkäyksen"
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili henkilökohtaisesti Euroopan unionin johtajien kokouksessa Brysselissä.
Zelenskyin viesti oli tuttu ja äänensävy painava: Ukraina tarvitsee aseita ja apua. Listan kärkipäästä löytyi raskas kalusto, eritoten sotilaslentokoneet.
Pitkään jatkunut vääntö länsimaisten panssarivaunujen lähettämisestä Ukrainalle päättyi lopulta Kiovan kannalta mieluisasti, sillä Saksa, Yhdysvallat, Britannia ja useat muut valtiot ovat päättäneet antaa Leopard-panssarivaunuja ja muita tankkeja Ukrainan käyttöön.
Useat asiantuntijat ovat esittäneet näkemyksen, että Venäjä pyrkii valtaamaan mahdollisimman paljon maa-aluetta ennen kuin länsipanssarit ja muut uudet aseet saapuvat Ukrainan avuksi.
– En tiedä, kuinka pystymme pysäyttämään tämän vastahyökkäyksen. Siitä tulee äärimmäisen vaikeaa, ukrainalaiskansanedustaja Sasha Ustinova sanoi FP:lle.
– Meillä ei ole tarpeeksi ammuksia tai oikeastaan mitään muutakaan. Tankit tulevat myöhemmin. Kaikki tulevat myöhemmin. Siinä vaiheessa kun Abrams-panssarivaunut lähetetään, tiedämme jo kuinka Venäjän hyökkäyksessä käy, Ustinova jatkoi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:28
Räjähdys venäläistankin kyljessä: Ukrainan panssarintorjuntaohjus ehtii vain vilahtaa videolla. Ukrainan armeijan julkaisema video on elokuulta.
Lue myös: Britannian tiedustelutiedot: Pakenevat venäläiset hylkäsivät kymmeniä panssariajoneuvoja – etenemistäkin havaittu
Tiedossa ei ole, että Venäjä olisi pystynyt merkittäviin läpimurtoihin uusilla hyökkäyksillään.
Perjantaina Ukrainan armeija väitti pysäyttäneensä Venäjän hyökkäyksiä ainakin Luhanskin, Donetskin ja Harkovan alueilla.
Venäjän puolustusministeriö puolestaan väitti maan armeijan vallanneen Dvorichnen kylän Harkovan alueella, joskaan ISW:n mukaan tätä ei ole pystytty vahvistamaan.
Venäläislähteisessä on myös laajalti esitetty, että Kremlin joukot ovat kyenneet ottamaan haltuunsa strategisesti keskeisiä teitä Itä-Ukrainan Bahmutin kaupungin ympäristössä.