Aki Kaurismäki ei ole paikalla, kun Cannesin elokuvajuhlien palkinnot jaetaan lauantai-iltana alkaen puoli kymmeneltä Suomen aikaa.
Kuolleet lehdet -elokuvaa jäivät edustamaan näyttelijät Alma Pöysti ja Jussi Vatanen sekä tuottajat Misha Jaari ja Mark Lwoff. Ohjaaja-tuottaja-käsikirjoittaja Kaurismäki ei kertonut kotiinpaluunsa syytä.
Kuolleet lehdet on yksi kärkiehdokkaista Kultaisen palmun saajaksi. Se oli lehdistön suosikki edelleen, kun kilpasarjan 21 elokuvasta oli perjantai-iltapäivään mennessä nähty 19.
Muita kärkielokuvia ovat brittiläisen Jonathan Glazerin The Zone of Interest, joka katsoo Auschwitz-komentaja Rudolf Hössin elämää arkisuuden kautta, ranskalaisen Justine Trietin oikeussalidraama Anatomy of a Fall sekä Todd Haynesin media- ja Amerikka-kriittinen julkkismelodraama May December.
Lue myös: Suomi mainittu! 4,6 miljoonan seuraajan Hollywood-tähti noteerasi Aki Kaurismäen
Niitä yhdistää vino katse aiheeseen sekä jännitteen rakentaminen arvuuttelulla, miten päähenkilöihin pitäisi suhtautua.
Tässä joukossa Kuolleet lehdet on muodoltaan ja sydämeltään klassisinta elokuvaa, vanhanaikainen rakkaustarina. Mikä tahansa Kaurismäki-teos ei ennakkosuosikiksi nousisi, mutta nyt hänen vahvuutensa ovat kukassa.
Voittaessaan Kuolleet lehdet olisi kenties konsensuspäätös, mutta taituruudessaan sellainen, jonka taakse varmasti koko tuomaristo voisi asettua.
17:24
Aki Kaurismäki esiintyi Cannesin elokuvajuhlilla tuttuun tyyliinsä – tältä se näytti.
Lue myös: Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet -elokuvaa hehkutetaan kansainvälisesti: "Elokuva, jolla on suuri sydän"
Östlundin makua arvaillaan
Tuomaristoa johtaa ruotsalaisohjaaja Ruben Östlund, jonka Triangle of Sadness voitti Kultaisen palmun vuosi sitten.
Tuomaristoon kuuluvat muiden muassa kahden vuoden takainen Cannes-voittaja Julia Ducournau Ranskasta, amerikkalaisnäyttelijät Brie Larson ja Paul Dano sekä sambialais-brittiläinen ohjaaja Rungano Nyoni.
The Zone of Interestiä on helppo pitää Östlund-henkisenä elokuvana: se on muodoltaan oivaltava kuvaus pahuuden arkipäiväisyydestä.
Haynesin silmää iskevä camp taas tuntuu osin jopa Östlundin yhteiskuntasatiiria ilmeisemmältä, mutta näyttelijät saattavat syttyä elokuvan havainnoista.
Kärjen tienoille on kiilannut viime päivinä kaksi ranskalaiselokuvaa. Vietnamilaistaustaisen Tran Anh Hungin The Pot-au-feu on kulinaristisen erotiikan puolelle siirtyvä tarina rakkaudesta ja ruoanlaitosta.
Lue myös: Aki Kaurismäki hauskuutti mediaa tuttuun tyyliinsä – ongelmia takin vetoketjun kanssa: "Ajattelen, että eipäs meillä mene kovin hyvin"
Estetiikka on aivan erilainen, mutta elokuvanteon näkökulmasta se on Kaurismäen rinnalla kilpasarjan muotovalio ja melkein yhtä vähäpuheinen.
Catherine Breillatin Last Summerissa Lea Drucker esittää poikapuolensa kanssa salasuhteeseen antautuvaa juristia.
Kompakti draama esittää seksuaalisuudesta ja vallasta kysymyksiä, joihin vastaamisen Breillat jättää katsojalle. On vaikea kuvitella, ettei Östlund syttyisi älyllisestä haasteesta. Itse elokuvan palkitsemisen ohella kuviteltavissa olisi parhaan naisnäyttelijän palkinto.
Druckerin ja Pöystin kanssa kilpailee myös ainakin saksalainen Sandra Hüller, joka näyttelee naispääosaa sekä Anatomy of a Fallissa että The Zone of Interestissä.
Lue myös: Aki Kaurismäen elokuva sai ennätyspitkät aplodit Cannesissa – ohjaaja poistui kesken suosionosoitusten salista
Lehdistöllä eri maku kuin tuomaristolla
Keskeinen kriitikkomittari, Screen-bisneslehden taulukko huippuarvostelijoiden tähdityksistä, on usein näyttänyt hieman eri suuntaan kuin tuomariston maku.
Vuonna 2002 Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä oli Screenin taulukon kärjessä aivan kuin Kuolleet lehdet nyt.
Silloin Kaurismäki voitti Cannesin kakkospalkintona pidetyn Grand Prix’n, ja Kultainen palmu meni Roman Polanskin Pianistille.
Esimerkiksi vuonna 2016 Screenin taulukkoa johti Maren Aden ohjaus Isäni Toni Erdmann, joka ei saanut ainoatakaan palkintoa. Kaksi viimeisintä Kaurismäen Cannesissa kilpaillutta elokuvaa, Laitakaupungin valot ja kriitikoiden kehuma Le Havre, jäivät kokonaan palkinnoitta.