Chilessä tapahtui tasan 60 vuotta sitten mittaushistorian suurin maanjäristys.
22. toukokuuta 1960 tunnetaan Etelä-Amerikan historiassa äärimmäisenä traagisena päivänä. Chilessä tapahtui tuona päivänä 9,5 magnitudin maanjäristys, joka on jäänyt historian kirjoihin voimakkaimpana koskaan mitattuna maanjäristyksenä.
Chilen eteläkärjestä lähteneen järistyksen vaikutukset tuntuivat voimakkaana 100 kilometrin etäisyydellä ja se sai aikaan myös valtavan tsunamin, joka osui 10 000 kilometrin päässä sijaitsevalle Havaijin saarelle. Järistyksen tiedetään kaataneen kalastusaluksia jopa Japanissa asti.
Luonnonkatastrofin seurauksena yli kaksi miljoonaa ihmistä jäi kodittomaksi ja 5 000 sai surmansa.
Maanjäristyksessä saivat surmansa tuhannet ihmiset.
Lue lisää: Tiesitkö näistä tulivuorista? 16 äärimmäisen arvaamatonta tulivuorta, joiden perään tutkijat katsovat
Chile sijaitsee maanjäristysherkällä alueella
Helsingin yliopiston geo- ja maantieteiden tutkija Päivi Mäntyniemi kertoo, että Chile maanjäristys oli kertakaikkisen valtava luonnonilmiö mutta sen ilmeneminen juuri kyseisellä alueella ei ollut millään tavalla yllättävää.
– Maapallolla on kohtia, joissa mannerlaatta painuu toisen alle. Tällaisia kohtia on hyvin paljon Tyynen valtameren ympärillä. Ei olisi yllättävää, jos Chilessä tapahtuisi vastaavanlainen tai vähän suurempikin maanjäristys uudelleen, Mäntyniemi kertoo.
Mäntyniemi kertoo, että 9,5 magnitudin järistys iskee niin äärimmäisellä voimalla, että sen tunteminen paikan päällä voi olla todella kauhistuttava kokemus.
– Se on niin äärimmäisen kova maanliike, joka tulee ennakoimatta. Voisi verrata tyrskyävään aallokkoon, mutta tilanteessa ollaankin maan päällä. Ei mitään kiintopistettä, vaan kaikki liikkuu. Ihmisen kannalta äärimmäisen pelottava ja järisyttävä kokemus.
Maanjäristysten ennustaminen on edelleen äärimmäisen vaikeaa.
Jo pelkällä kymmenyksen nousulla olisi valtavia vaikutuksia
Maanjäristysten voimakkuutta mittaavaassa magnitudiasteikossa on pidetty yleisesti ottaen maksimirajana 10 magnitudin voimakkuutta. Asteikko on kuitenkin avoin, eikä sillä periaatteessa ole ylä- eikä alarajaa.
Mäntyniemen mukaan pelkkä kymmenyksen lisääminen nykyiseen 9,5 magnitudin ennätysjäristykseen saisi aikaan käsittämättömiä vaikutuksia.
– Asteikko on niin sanotusti logaritminen eli 9,6 magnitudin järistys merkitsee edelliseen jo aivan valtavaa kasvua. Tällaissa jättiläisjäristyksessä värisisi koko maapallo ja sitä voisi jatkua päivien ajan. Se olisi raju tapahtuma koko maapallon mittakaavassa.
Mäntyniemi pitää hyvin mahdollisena, että Chilen magnitudiennätys tulee vuosien kuluessa vielä rikkoontumaan. Katastrofin laajuutta mitatessa on kuitenkin syytä tarkastella järistyksen voimakkuuden lisäksi myös muita mittareita.
– Suurin huoli ei ole niinkän se absoluuttinen luku ja kokoluokka, vaan ne seuraukset. Maailma on muuttunut voimakkaasti 60 vuodessa ja rakennettua infrastruktuuria ja ympäristöä on paljon enemmän.
Mäntyniemen mukaan maanjäristyksiä on nykypäivänä edelleen vaikea ennustaa.
– Ennustamiseen ei ole mitään yleispätevää menetelmää tai ennusmerkkiä. Ennakointi lähtee paljolti turvallisen ympäristön rakentamisesta sellaisilla alueilla, missä mannerlaatat kohtaavat ja tapahtuu näitä maanjäristyksiä.
Katso Päivi Mäntyniemen koko haastattelu yläpuolelta MTV Uutiset Livestä.