Nepalin tämän päiväinen maanjäristys yllätti tutkijat.
Helsingin yliopiston seismologian instituutin tutkimusjohtaja Pekka Heikkisen mukaan on varsin tavallista, että järistykset tapahtuvat maantieteellisesti lähekkäin, mutta se että järistykset tapahtuvat ajallisesti nopeasti toistensa jälkeen, on epätavallista.
Nepalia vavisutti Suomen aikaa aamu kymmeneltä uusi maanjäristys. Toistaiseksi viranomaisten tiedossa on ainakin 50 kuollutta ja yli tuhat loukkaantunutta. Järistyksen uhrien määrän uskotaan yhä nousevan.
Järistyksen keskus sijaitsi Kathmandusta itään noin kymmenen kilometrin syvyydessä. Kaksi viikkoa sitten tapahtunut järistys oli kaupungin länsipuolella noin kahdensadan kilometrin päässä tämän päiväisestä järistyksestä.
– Siellä on siirrosvyöhyke, jossa Intia työntyy Euraasian alle ja tälläisten siirrosten alla järistyksen liike tapahtuu sellaisissa pätkissä ja tällä kertaa tämä järistys oli jatkoa sille 25. päivä tapahtuneelle järistykselle, kertoo tutkimusjohtaja Pekka Heikkinen.
Laattojen välillä edelleen jännitystä
Vaikka alueella on nyt tapahtunut kaksi voimakasta järistystä, ne eivät ole riittäneet purkamaan mannerlaattojen välille vuosien saatossa syntynyttä jännitettä.
– Tutkijat ovat jo pitkään varoitelleet siitä, että vuosisatojen saatossa kumuloitunut jännite alueella purkautuu. On arvioitu, että suuruusluokka on helposti kymmenen metriä, kun tälläisessa suuruusluokassa liike on noin kolmisen metriä suurimmillaan, sanoo Heikkinen.
Edellisen järistyksen seurauksena Kathmandun laakso nousi vajaan metrin, mutta mitä tapahtui Mount Everestille?
– Itse asiassa Mount Everest laski pari senttiä tässä yhteydessä, mutta kyllä se siitä nousee takaisin tämän saman prosessin myötä tulevaisuudessa. Järistykset aiheuttavat tälläistä topografista vaihtelua eli korkeusvaihtelua, kertoo Heikkinen.
Seuraavan järistyksen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa.
– Sitä voi jokainen kokeilla vaikka siten, että metsässä taittaa kuivaa oksaa ja yrittää ennustaa sen katkeamisen. Tiedetään kyllä, että se katkeaa ja mistä kohtaa, mutta ei sitä milloin, kuvailee Heikkinen.