Suomi on Natolle etulinjaa, Ruotsi ryhmitysaluetta ja Norja täydennysten vastaanottaja, ruotsalaislehti kirjoittaa.
Nato edellyttää Ruotsin kykenevän antamaan motorisoidun prikaatin puolustusliiton yhteisen puolustuksen käyttöön, kertoo Dagens Nyheter -lehti lähteisiinsä viitaten. Noin 5 000 sotilaan prikaatia voitaisiin käyttää esimerkiksi Pohjois-Suomessa tai Baltiassa.
Ongelmana tässä on lehden mukaan se, että näillä näkymin Ruotsiin saadaan vasta 2030-luvun puolella muodostettua tavoitteena olevat kolme maavoimien prikaatia.
Dagens Nyheterin mukaan Natossa käsitellään kolmea Pohjoismaata siten, että Suomesta puhutaan etulinjan maana, Ruotsista joukkojen ryhmitysalueena ja Norjasta täydennyksiä vastaanottavana maana.
Toisin kuin Suomi, Ruotsi ei ole vielä Naton jäsen eikä siten mukana yhteisessä puolustussuunnittelussa.
Suomelle lienee jo esitetty Natolta toiveita yhteisen puolustuksen joukoista ja muista suorituskyvyistä. Puolustusvoimista on aiemmin kerrottu, että Suomen sotilaallisen yhteensovittamisen prosessi Naton kanssa on määrä saada valmiiksi kesällä.
Naton Madridin-huippukokouksessa päätetyn uuden joukkorakenteen mukaan puolustusliitolla pitäisi olla yli 100 000 sotilasta 10 vuorokauden valmiudessa ja noin 200 000 sotilasta 10–30 vuorokauden valmiudessa. Vähintään 500 000 sotilasta pitäisi olla 1–6 kuukauden valmiudessa.
Nato myös valmistautuu vahvistamaan muun muassa Baltian maissa olevia monikansallisia EFP-joukkoja (Enhanced Forward Presence) pataljoonista prikaateiksi.
Uudesta joukkorakenteen toimeenpanosta on määrä keskustella Vilnan Nato-huippukokouksessa heinäkuussa. Nykyisellään Natolla on liittolaismaissa yhteensä noin 40 000 sotilasta parin viikon lähtövalmiudessa.