Mielenosoittajien tunkeutuminen kongressitaloon Yhdysvaltojen Washingtonissa on saanut johtavat demokraattipoliitikot jälleen pohtimaan, miten Donald Trump voitaisiin siirtää syrjään tehtävistään vielä ennen virkakautensa päättymistä. Edustajainhuoneessa keskustellaan jälleen virkasyytteestä presidentille.
Trumpin presidenttikautta on jäljellä enää vajaat kaksi viikkoa, mutta poikkeukselliset tapahtumat ovat saaneet monet päättäjät jälleen harkitsemaan ehdotuksia Trumpin siirtämisestä syrjään tehtävistään nopeasti, toisin sanoen vielä ennen virkakautensa päättymistä.
Edustajainhuoneen jäsen Ilhan Omar (dem.) kertoi Twitterissä tehneensä aloitteen ns. impeachment eli virkasyytemenettelystä kongressissa. Kyseessä on sama menettely, jolla Trump yritettiin poistaa tehtävistään reilu vuosi sitten.
Aloitteen on allekirjoittanut 12 muuta edustajainhuoneen demokraattijäsentä, joukossa muun muassa paljon huomiota saanut newyorkilaisedustaja Alexandria Ocasio-Cortez.
Omar kiittää Twitterissä kaikkia virkasyyte-esitykselle tukensa antaneita.
– Meidän on toimittava nopeasti ja siirrettävä presidentti syrjään tehtävistään, Omar kirjoittaa.
Lue myös: MTV Washingtonissa: Kannattajat pettyivät, kun Trump myönsi ettei hän ole seuraava presidentti – pehmentyneelle linjalle on selkeä syy
Vaatisi kaksi kolmasosaa senaatista
Virkasyytemenettelyssä aloitteen on tultava edustajainhuoneelta. Jos edustajainhuoneen enemmistö kannattaa virkarikossyytettä presidenttiä vastaan, asian käsittely siirtyy ylähuoneeseen eli senaattiin.
100-jäsenisessä senaatissa virkasyytteen läpimenoon tarvittaisiin vähintään kahden kolmasosan enemmistö. Kongressitalon valtaus on epäilemättä vähentänyt Trumpin kannatusta johtavien poliitikkojen keskuudessa, mutta toistaiseksi ei ole täysin selvää, kuinka moni kongressin jäsenistä yhä tukee presidenttiä.
Vuosien 2019-20 virkasyytteessä Trumpia syytettiin vallan väärinkäytöstä. Hänen epäiltiin kiristäneen Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyitä kertomaan mahdollisesti vahingollisia tietoja demokraattien tulevan presidenttiehdokkaan Joe Bidenin pojasta.
Edustajainhuoneen nostama syyte hylättiin senaatissa. Prosessi kesti tuolloin vajaat kaksi kuukautta. Edustajainhuone nosti syytteen joulukuun 2019 puolessavälissä ja senaatti vapautti presidentin helmikuun 2020 alkupuolella.
Lue myös: Trumpin ja Pencen välit muuttuivat jäätäviksi – varapresidentti pettyi pahasti: "Kaiken sen jälkeen, mitä olen tehnyt hänen vuokseen"
Hulluuspykälällä ei käytännössä läpimenon mahdollisuuksia
Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi (dem.) ja senaatin demokraattiryhmän johtaja Chuck Schumer vaativat eilisiltana Suomen aikaa Trumpin siirtämistä syrjään perustuslain 25. lisäyksen nojalla. Lisäys määrää, että presidentti voidaan siirtää syrjään, jos hän on kykenemätön hoitamaan tehtäviään.
Edustajainhuoneen jäsen David Cicilline lähetti jo eilen varapresidentti Mike Pencelle lisäyksen käyttöönottoa ehdottavan kirjeen, jonka allekirjoittajina oli 20 kongressin demokraattijäsentä.
25. lisäystä on nimitetty joskus “hulluuslisäykseksi”. Lisäys on suunniteltu tilanteeseen, jossa presidentti olisi esimerkiksi vakavasti sairas.
Aloitteen presidentin toteamiseksi toimintakyvyttömäksi on tultava varapresidentiltä. Sen jälkeen enemmistön hallituksen ministereistä tulisi kannattaa sitä.
Tämän jälkeen varapresidentti toimittaisi ilmoituksen presidentin kyvyttömyydestä kongressin molempien kamarien puhemiehille. Jos presidentti itse ei vastusta lisäyksen käyttöä, varapresidentti alkaisi välittömästi hoitaa presidentin tehtäviä.
Lue myös: MTV Uutisten asiantuntija kommentoi Trumpin kohtaloa suorasanaisesti: "Hän on tehnyt itsestään ääliön"
Jos presidentti itse vastustaa 25. lisäyksen käyttöä, on lisäyksen käyttöönotto hyväksyttävä kongressin molemmissa kamareissa kahden kolmasosan enemmistöllä. Trump luultavasti vastustaisi tätä, joten lisäyksen käyttö nykytilanteessa ei luultavasti menisi läpi.
CNN:n mukaan hallituksen jäsenet kävivät 25. lisäykseen liittyviä keskusteluja heti väkijoukon kongressirakennukseen tekemän tunkeutumisen jälkeen.
New Yorker lehti arvioi jo lokakuussa, että 25. lisäystä saatettaisiin tarvita, jos Trump häviää vaalit eikä myönnä tappiotaan.
Lue myös: Trump palasi Twitteriin usean huutomerkin voimalla: Presidentti uhoaa, ettei hänen kannattajiaan sovi kohdella epäkunnioittavasti
Mellakkasyytteitäkin harkitaan
CNN uutisoi, että liittovaltion syyttäjät harkitsevat syytteiden nostamista Trumpia vastaan mellakan lietsomisesta.
– Tutkimme kaikkia toimijoita, ja jokainen, jota vastaan on rikoksen kuvaan sopivaa todistusaineistoa, tulee saamaan syytteen, sanoi liittovaltion syyttäjä Michael Sherwin.
Toistaiseksi kongressitalon tapahtumista on nostettu syytteet viidelletoista. Joukossa on mies, jonka hallusta löydettiin puoliautomaattinen kivääri ja 11 käyttövalmista polttopulloa.
Kongressitalon poliisin päällikko Steven Sund ilmoitti eilen erostaan.
Lue myös: Tällaisia henkilöitä kongressitaloon tunkeutui – pahimmillaan rangaistuksena voi olla jopa 20 vuotta vankeutta
Myönsi viimein tappionsa
On myös pidetty mahdollisena, että Trumpia voitaisiin syyttää myös vaalirikoksista. Tällä tarkoitetaan käytännössä Trumpin puhelua Georgian osavaltiosihteeri Brad Raffenspergerille (rep.). Puhelussa Trump vaati Raffenspergeria etsimään “tarvitsemansa 11780 ääntä. Tuolloin Trumpilla olisi ollut osavaltiossa yksi ääni enemmän kuin vaalit voittaneella Bidenillä.
Trump on viimein myöntänyt, ettei hän ole Yhdysvaltain presidentti seuraavalla kaudella. Hän ei ole kuitenkaan edelleenkään myöntänyt tappiotaan.
Viime yönä Trump lähetti Twitteriin sovittelevan videoviestin, jossa hän lupasi keskittyä nyt sujuvaan vallanvaihtoon.