Yhdysvalloissa selvinnee tällä viikolla esittääkö kongressitalon hyökkäystä tutkiva edustajainhuoneen komitea, että maan edellistä presidenttiä Donald Trumpia vastaan nostettaisiin rikossyytteitä hyökkäyksen tiimoilta.
Niin sanottu Capitol-komitea on koolla parhaillaan viimeistä kertaa julkisesti ja sen on määrä julkaista loppuraporttinsa keskiviikkona.
Komitea ei voi itse nostaa syytteitä, mutta se voi antaa suosituksia maan oikeusministeriölle. Yhdysvaltain oikeusministeriö on nimittänyt erikoissyyttäjän selvittämään Trumpin roolia kongressitalon mellakoinnissa sekä tämän pyrkimyksiä kumota Joe Bidenin voitto vuoden 2020 presidentinvaaleissa.
Komitean puheenjohtajan demokraattien kongressiedustajan Bennie Thompsonin mukaan komitea äänestääkin maanantaina siitä, antaako se oikeusministeriölle esityksiä yksittäisistä henkilöistä, joita vastaan komitean mielestä olisi syytä nostaa rikossyytteitä.
Politicon lähteiden mukaan paneeli äänestää maanantaina ainakin kolmesta Trumpia koskevasta mahdollisesta syytteestä. Komitea voisi lähteiden mukaan suositella Trumpia vastaan nostettavan syytteet kapinasta, virallisen toimituksen estämisestä sekä Yhdysvaltain hallinnon vastaisesta juonittelusta.
Politicon mukaan on epäselvää antaisiko komitea loppuraportissaan näiden kolmen lisäksi vielä kehotuksia muista syytteistä.
Trumpin kannattajat hyökkäsivät kongressitaloon vuoden 2021 tammikuussa juuri, kun kongressissa oltiin vahvistamassa Bidenin presidentinvaalivoittoa.
Komitea haastoi Trumpin todistamaan, mutta hän kieltäytyi. Koska Trump jätti vaateet noudattamatta, edustajainhuone voisi tästä syystä äänestää Trumpin halventaneen kongressia ja esittää suosituksen rikossyytteistä.
Lue lisää: Politico: Capitol-komitea saattaa suositella, että Trumpia vastaan nostettaisiin rikossyyte kapinasta
Niin Trump kuin hänen yhtiönsäkin kovassa syynissä
Trumpin oikeushuolet eivät rajoitu kuitenkaan kongressitalon hyökkäykseen liittyvään tutkintaan, vaan tutkintoja on kasaantunut viime vuosina useita.
Vuoden 2020 presidentinvaaleihin liittyen esimerkiksi tutkitaan Georgiassa Trumpin ja hänen liittolaistensa mahdollisia toimia Bidenin vaalivoiton kumoamiseksi osavaltiossa. Tutkinta aloitettiin sen jälkeen, kun Trump oli soittanut Georgian ylimmälle vaaliviranomaiselle Brad Raffenspergerille ja painostanut tätä etsimään äänet vaalituloksen kumoamiseksi.
Oikeusministeriö puolestaan tutkii vaalien osalta pyrkimyksiä vaa'ankieliosavaltioiden valitsijamiesten vaihtamisesta Trumpia kannattaviin valitsijamiehiin.
Useat Yhdysvaltain Capitolin ja Washingtonin metropolialueen poliisit ovat haastaneet Trumpin oikeuteen vuoden 2021 loppiaisen tapahtumien vuoksi. Poliisien mukaan Trumpin puheet ja toiminta yllyttivät kongressitalolla nähtyyn mellakointiin, jonka seurauksena myös kuoli ihmisiä.
Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI vuorostaan takavarikoi Trumpin Mar-a-Lagon kartanosta Floridassa elokuussa liki 11 000 asiakirjaa. Niistä satakunta on luokiteltu salaisiksi. Oikeusministeriön mukaan nämä asiakirjat ovat valtion omaisuutta. Salaisten asiakirjojen siirtäminen rikkoo vakoilulakeja.
New Yorkin osavaltion oikeuskansleri Letitia James taas on nostanut siviilikanteen Trumpia ja tämän kolmea lasta vastaan liiketoimintaan liittyvistä petosepäilyistä. Jamesin tutkinta liittyy siihen, onko Trump Organization ilmoittanut laittomasti kiinteistöjensä arvosta vääriä tietoja saadakseen esimerkiksi veroetuja.
Lue myös: Trumpin pyrkimykset kumottu – ex-presidentti ei pääse estämään oikeusministeriötä tutkimasta takavarikoituja asiakirjoja
Trumpien yhtiöille tuomio
Aiemmin tässä kuussa Trumpin perheen yhtiöt Trump Organization ja Trump Payroll Corp tuomittiin veropetoksista ja muista talousrikoksista. Asianajajan mukaan tuomiosta aiotaan valittaa.
Rikosvyyhdissä oli kyse yhtiöiden johtajilleen yli vuosikymmenen aikana antamista henkilökohtaisista eduista, jotka oli jätetty pois kirjanpidosta.
Trump Organizationia johtavat tällä hetkellä ex-presidentin aikuiset pojat Donald jr.ja Eric Trump.
Oikeuskäsittelyssä syytettyjen penkillä ei ollut Donald Trumpia tai tämän perheenjäseniä, eikä todistajanlausunnoissa viitattu Trumpiin henkilökohtaisesti. Tuomion on kuitenkin arvioitu hankaloittavan yhtiöiden toimintaa ja olevan poliittinen riippakivi isä-Trumpille.
Tapausta aiemmin käsitellyt manhattanilaissyyttäjä Cy Vance arvioi Politicolle, että tuomio on ensimmäinen lukuisista, joita hän uskoo Trumpia, tämän lähipiiriä sekä Trumpien yrityksiä vastaan luettavan.
– Tämä on hänen brändinsä. Tuon brändin on nyt todettu syyllistyneen järjestelmälliseen veropetokseen, Vance sanoi.
Vance uskoo, että muutkin, joilla on käynnissä Trumpeihin liittyviä tutkintoja, näkevät tuomion myötä, että rikossyytteitä voi nostaa ja oikeuskäsittelyt voi myös voittaa.
Kaksi väylää Trumpin kelpoisuuden haastamiseksi
Nähtäväksi jää, miten mahdolliset oikeustoimet vaikuttavat liikemiehen poliittisiin tavoitteisiin. Trump on ilmoittanut pyrkivänsä uudelle presidenttikaudelle vuoden 2024 presidentinvaaleissa.
Vaatimukset Yhdysvaltain presidentille listataan maan perustuslain toisessa artiklassa, jossa ei sanota mitään rikoksiin liittyvistä syytteistä tai tuomioista. Washington Postin mukaan Trumpin oikeushuolet eivät luultavasti riitäkään perustuslain puitteissa siihen, että hänet suljettaisiin presidenttikisan ulkopuolelle.
Trumpin vastustajilla on Washington Postin mukaan kaksi mahdollista väylää haastaa ex-presidentin kelpoisuus.
Yhdysvalloissa on ensinnäkin olemassa liittovaltion tasolla laki, joka kieltää liittovaltion asiakirjojen tuhoamisen tai niiden poistamisen sijoiltaan. Kyseisen lain puitteissa tuomittu ei voi enää toimia liittovaltion tason tehtävässä. Jos Trump saisi syytteen ja tuomittaisiin, koska hänen katsottaisiin syyllistyneen salattujen asiakirjojen siirtämiseen Valkoisesta talosta, voisi kyseinen laki päteä hänen kohdallaan.
Toinen vaihtoehtoinen väylä on perustuslain 14. lisäys, jonka mukaan kukaan vallankaappaukseen tai kapinaan osallistunut ei voi toimia kongressissa, eikä missään muussakaan siviili- tai sotilasvirassa.
Ainakin kaksi eri järjestöä väittää tämän lisäyksen pätevän Trumpiin. Hänen katsotaan sekä yllyttäneen kannattajiaan kongressitalon hyökkäykseen viime vuoden tammikuussa että jättäneen tarttumatta nopeasti toimeen mellakoinnin pysäyttämiseksi.
Kannatus valuu floridalaiskuvernöörin pussiin
Presidenttikautensa aikana Trumpista tuli maan ensimmäinen presidentti, joka on asetettu virkasyytteeseen kahdesti. Joulukuussa 2019 hän sai virkasyytteen Ukraina-skandaalin takia, kun taas vuoden 2021 keväällä hänen syytettiin kiihottaneen kapinaan, kun hänen kannattajansa hyökkäsivät Capitol-kukkulalle. Kumpikin virkasyytteistä kaatui senaatissa.
Oikeushuoltensa lisäksi Trumpin suunnitelmia uudesta presidenttikaudesta ovat hiertäneet muun muassa se, että hänen tukemansa ehdokkaat menestyivät huonosti marraskuun alun välivaaleissa.
Lisäksi Trumpin kotiosavaltion Floridan republikaanikuvernööristä Ron DeSantisista on odotettu kovaa kilpailijaa Trumpille, mitä vahvistaisi osaltaan myös tuore USA Todayn ja Suffolkin yliopiston tekemä puhelinkysely. Kyselyssä DeSantisilla oli mahdollisena presidenttiehdokkaana republikaaniäänestäjien parissa yli 20 prosenttiyksikön etumatka Trumpiin.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Katso pikakelaus videolta: Näin ihmismassat vyöryivät Capitoliin.