Susien ulosteista kerättyjen dna-näytteiden alustavat tulokset ovat mullistamassa susikanta-arviot ainakin Keski-Karjalassa itärajalla. Esimerkiksi Tohmajärven seudulla näytteistä varmistui 19 sutta, vaikka vasta puolet alueen sadasta näytteestä on tutkittu.
Alueen keräysvastaava huomauttaa, että luku poikkeaa Luonnonvarakeskuksen aiemmista arvioista.
– Hyvin paljon, keräysvastaava Pekka Kunnas luonnehtii diplomaattisesti.
Kunnas kuitenkin muistuttaa, että edellisen, viime kesäkuussa julkaistun kanta-arvion jälkeen Keski-Karjalan alueella havaittiin poikkeuksellisen runsaita susipentueita.
– Nuorten susien on lähdettävä tältä alueelta etsimään omia reviirejä. Uskon, että suunta ei ole itä, Kunnas muotoilee.
Lue myös: Parin sadan metrin verijäljet johtivat raadellun kauriin luo Helsingissä – asialla todennäköisesti susi: "Villieläimille tyypillistä"
Leppä ajaa metsästystä
Paikallisten asukkaiden, metsästäjien ja Luken välillä vallitsee syvä erimielisyys susien määrästä. Paikallisesti virallista kanta-arviota pidetään liian alhaisena.
– Tämä meidän alueen tulos oli odotettu, Kunnas huomauttaa.
Keski-Karjalasta saadut tulokset antavat olettaa, että vastaavia uudelleenarvioita tulee muualtakin. Jos susia on monin paikoin enemmän kuin tähän saakka on uskottu, se tietää tiukkaa vääntöä suojelijoiden kanssa esimerkiksi kannanhoidollisen metsästyksen sallimisesta.
– Metsästys on saatava keinovalikoimaan vuoden kuluttua, ennakoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä lauantaina Tohmajärvellä viranomaisten jalkautuessa tutustumaan keräystoimintaan.
Lue myös: Susi lopetettiin Tohmajärvellä – pakeni haavoittuneena metsästäjiä läpi yön
Satoja kerääjiä
Kunnas epäilee, että kaikista susista näytettä ei onnistuta saamaan. Keräyksen on siis jatkuttava myös seuraavina vuosina.
– Tämä urakka on välttämätön tehdä. Toivottavasti alueen dna-kartta täydentyy tulevaisuudessa eikä siihen jää reikiä.
Dna-näytteiden keräämiseen on osallistunut koko maassa noin 200 vapaaehtoista. Näytteitä on kasassa jo noin 700 ja keräys jatkuu vielä pari viikkoa. Keräykseen osallistuttiin juuri siksi, että aiemmalle riitelylle saataisiin loppu.
– Nyt saadaan tarkka arvio kannasta ja se lisää luottamusta. Määrittely nostetaan aivan uudelle tasolle, ministeri sanoi.
Leppä myönsi, että nyt todettu 19 suden olemassaolo pienellä alueella on merkittävä tieto.
– Onhan se iso määrä. On tärkeää saada selville ovatko ne susia vai koirasusia, Leppä huomautti.
Lue myös: Luonnonsuojelijat hermostuivat: Kahden kokonaisen susilauman tappamiseen myönnetty poikkeusluvat
Kansliapäällikölle kakkapökäle
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio löysi päivän maastoretkellä suden ulostenäytteen. Tapahtuma oli hänelle merkittävä.
– Tämä on virkamiehen huippuhetkiä, että pääsee käytännön hommaan mukaan, jossa tiede tulee avuksi.
Kansliapäällikkö hehkutti myös vapaaehtoisten merkitystä keräystyössä.
– Olen ylpeä heidän panoksestaan. Yhteistyö on toteutunut esimerkillisellä tavalla. Dna muuttaa äärimmäisen paljon perustaa, jolla arvioidaan paljonko susia Suomessa on, Husu-Kallio sanoi.
Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Bluchert muistutti, että keräyksen on jatkuttava nyt joka vuosi.
– Uskon, että vapaaehtoisten innostus tästä vain kasvaa. Tämä on moderni menetelmä.
Luke luopui tänä talvena pitkään jatkuneista susien pannoituksista. Lopullista päätös niiden jatkamisesta ei pääjohtajan mukana ole vielä tehty.