Suomen susikannan koko on pysynyt samana viime vuoteen verrattuna. Luonnonvarakeskuksen mukaan tämän vuoden maaliskuussa Suomessa oli noin 62 parin tai perhelauman asuttamaa reviiriä.
Yksilömäärässä mitattuna susien määrä on kuitenkin laskenut noin viidellä prosentilla vuoteen 2023 verrattuna.
Tuolloin yksilöitä arvioitiin olevan noin 291–331, kun tänä vuonna arvio liikkuu 277 ja 321 yksilön välillä.
Koska perhelaumojen määrä on kuitenkin kasvanut, niin kannan ei katsota heikentyneen.
Kannan tarkastelu on ollut esillä tarkemmin 1990-luvulta asti, jolloin susien määrä Suomessa alkoi pitkästä aikaa kasvaa.
– Kasvussa on kuitenkin havaittu tasaantumista, Luken erikoistutkija Mia Valtonen kommentoi kehitystä.
Tämä susi (Canis lupus) kuvattiin Kuhmon rajavyöhykkeellä 16. elokuuta 2022.
Lue myös: Voiko kannanhoidollinen metsästys hillitä susien salametsästystä? Luontoliitto tyrmää koko käsitteen
Keskittyy läntiseen Suomeen
Susikanta on alkanut keskittyä Lounais-Suomeen noin 15 vuotta sitten, ja kaikista maan reviireistä puolet sijaitseekin tuolla alueella.
Tutkimusprofessori Ilpo Kojola mainitsi, että tämä johtuu alueella elävien pienten hirvieläinten suuresta määrästä.
Viime vuoden maaliskuussa poronhoitoalueella havaittiin yksi reviiri, mutta tänä vuonna sellaista ei enää alueella olla havaittu. Lisäksi seitsemän reviiriä sijaitsee osittain Venäjän puolella.
Susikanta on alkanut keskittyä Lounais-Suomeen noin 15 vuotta sitten, ja kaikista maan reviireistä puolet sijaitseekin tuolla alueella.
Lue myös: Luontokuvaaja Jukka katsoi sutta silmästä silmään metrien päästä
Järjestöt huolissaan ympäristönsuojelusta EU:ssa: "Heikennyksiä tosi monelle lajille"
Koirasudet halutaan edelleen hävittää
Tilaisuudessa nousi esiin myös koirasudet.
Koirasta ja sudesta risteytyksenä syntynyt laji on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, koska koiran geenit eivät tuo Valtosen mukaan hyötyjä suden geeniperimään.
Laki velvoittaa poistamaan lajin luonnosta.
Koirasusia ei ole Suomessa monta.
Luke on löytänyt vuosina 2023–2024 keräämiensä dna-näytteiden perusteella viitteitä kolmesta yksilöstä Suomessa.
Havainnot ovat peräisin Närpiöstä, Haminasta sekä Lappeenrannasta. Haminan ja Närpiön tapaukset ovat dna-näytteiden perusteella peräisin julkisuudessakin esillä olleesta Lappeenrannan Ylämaan laumasta. Lappeenrannassa tehty havainto ei sen sijaan ollut siitä peräisin.
Ylämaan koirasusilauman kohtaloa on puitu korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) saakka.
STT uutisoi toukokuussa, että KHO piti Riistakeskuksen viime vuonna antamaa poikkeuslupaa sen metsästämiselle perusteltuna. Kyseinen lauma kuitenkin oleilee pääosin Venäjän puolella, joten sen nykytilanteesta ei ole tarkkaa tietoa.
– Emme tiedä, kuinka moni lauman jäsenistä on rajan toisella puolella, tai onko se mahdollisesti hajonnut pienemmiksi yksiköiksi, Valtonen sanoi.
Suden asema saattaa heikentyä
Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston neuvotteleva virkamies Sami Niemi kertoi tilaisuudessa, miten sudet näkyvät tällä hetkellä poliittisessa päätöksenteossa.
Niemi muistutti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) asettamasta työryhmästä, joka selvittää sitä miten susien metsästykseen voisi myöntää helpommin poikkeuslupia.
Lisäksi Niemi taustoitti Euroopan komission suden suojelua koskevasta aloitteesta. Tällä hetkellä susi on määritelty eläinlajeja sekä luontotyyppejä käsittelevässä Bernin sopimuksessa tiukasti suojelluksi lajiksi. Aloitteen tavoitteena on laskea suden status suojelluksi lajiksi.
Niemi ei kuitenkaan osaa vielä tässä vaiheessa sanoa, kuinka muutos voisi vaikuttaa susipopulaatioihin.
– Aloitteen eteneminen on vielä tässä kohtaa pitkässä kuusessa. En lähde arvioimaan sitä sen enempää tässä kohtaa.