Eduskunnan tarkastusvaliokunta vaatii laajoja uudistuksia kotouttamispolitiikkaan – työministeri: "Pitää uskaltaa sanoa ääneen silloin, kun jokin ei onnistu"

– Pitää uskaltaa sanoa ääneen silloin, kun jokin ei onnistu, työministeri Jari Lindström (Sin.) toteaa.

Lindstöm on osittain samaa mieltä siitä, ettei kotouttaminen ole onnistunut toivotulla tavalla. Hän kuitenkin muistuttaa, että vuoden 2015 jälkeen on tehty paljon asioita myös oikeaan suuntaan.

– Mielestäni on tehty myös asioita, jotka ovat oikean suuntaisia ja onnistumisia, Lindström jatkaa.

Onnistumisilla hän viittaa lainsäädäntöön tehtyihin muutoksiin ja siihen, että on saatu lisää resursseja eli tekeviä käsiä.

Lindström kuitenkin myöntää, että kotoutumisen saralla on yhä paljon tehtävää. Tällaisia asioita ovat muun muassa järjestelmän ja vastuunjaon selkeyttäminen kotouttamisessa sekä kulttuurilliset haasteet. Hän korostaa, että erityisesti naiset pitäisi saada entistä paremmin mukaan kotouttamistoimintaan.

”Työ on paras kotouttaja”

Myös Jyrki Häkämies Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja näkee turvapaikanhakijoiden kotouttamisen olevan monessa tapauksessa haasteellista.

– Siinäkin asiassa meidän ensisijainen lääke on, että työ on paras kotouttaja, Häkämies toteaa.

Hänestä oleellista olisi löytää nopeasti maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille kotouttamissuunnitelma, jossa työ on osana. Hän perustelee tätä sillä, että työ paitsi antaa merkitystä elämälle myös vaikuttaa positiivisesti kielen oppimiseen.

Palkkatuki voisi olla ratkaisu tukea kotoutettavien työllistymistä sortumatta matalapalkkakuoppaan.

– Siinä tapauksessa, että turvapaikanhakijan työllistyminen helpottuisi, niin voitaisiin antaa palkkatukea, Häkämies sanoo.

Osaamista tulisi kehittää jo ennen palkkatuen päättymistä

Myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön puheenjohtaja Jarkko Eloranta näkee, että integroituminen yhteiskuntaan lähtee liikkeelle työn kautta.

Hän kuitenkin muistuttaa, että palkkatukikysymyksessä on oltava selkeä suunnitelma siitä, miten kotoutettavan osaamista ja kielitaitoa kehitetään jo tuetun työjakson aikana tulevaa varten.

Sekä Häkämies että Eloranta korostavat myös varsinaisen kielikoulutuksen ja sen nopean aloittamisen merkitystä.