Maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat työllistyvät Suomessa edelleen hyvin heikosti. Arvioiden mukaan esimerkiksi turvapaikanhakijoista vain joka kymmenes on osallistunut joko vapaaehtois- tai palkkatyöhön.
Suomessa jo pitkään asunut Abdi Osman välittää työntekijöitä muun muassa rakennuksille, ja hänellä on työntekijöitä lähes kolmestakymmenestä eri maasta.
Ihmisten työllistäminen on kuitenkin usein tuskastuttavan hankalaa muun muassa siksi, että palkkoja pitää maksaa pankkitilin puuttumisen takia käteisellä. Tilin saamiseksi henkilöllisyys pitää pystyä todentamaan luotettavalla tavalla.
– Toivon, että kun ihminen haluaa olla veronmaksaja ja lähteä vastaanottokeskuksesta pois, ja kun työnantaja tarvitsee työntekijän, ihmiselle voidaan avata jollain tavalla tili. Kyllä viranomaiset pystyvät avaamaan ihmiselle tilin, Horn Afrik -työvoimapalvelua pyörittävä Osman sanoo.
Tilin avaamisen hankaluus on yksi niistä esteistä, joita maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat kohtaavat yrittäessään työllistyä. Töiden saamista vaikeuttaa usein myös muun muassa riittävän kielitaidon puute ja se, että työnantajat eivät tiedä tarpeeksi millaista osaamista ihmisillä on.
EK: Myös elinkeinoelämän kannettava vastuuta kotoutumisesta
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan myös elinkeinoelämän on nyt kannettava vastuunsa maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden työllistymisestä ja kotoutumisesta Suomeen.
– Kyllä innokkuutta ja kiinnostusta yrittäjien puolella on, ja tiedetään, että meillä on alueellista ja aloittaista työvoimapulaa. Prosessessit ovat kuitenkin aika hitaita, ja maahanmuutto ja sen määrä yllätti suomalaiset, joten tässä nyt vähän jälkijunassa reagoidaan. Nyt on tärkeä löytää asioita, joilla madalletaan työllistämistä, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
EK:n järjestämässä maahanmuutto-hackathonissa yritettiin löytää keinoja työllistämisen tehostamiseen. Lauantain järjestetyssä tapahtumassa neljään ryhmään jakautuneet osallistujat pohtivat erilaisia keinoja maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden työllisyyden edistämiseen.
Ryhmät ideoivat päivän aikana muun muassa henkilötunnuksen saamisen nopeuttamista, turvapaikanhakijan ja Suomessa pidempään olleen maahanmuuttajan välistä mentorointia sekä yksilöllistä kotouttamista mobiilisovelluksen avulla.
Idea "kotoutumissetelistä" voitti
Voittajaksi valittiin idea oleskeluluvan saaneille suunnattavasta 1 000 euron arvoisesta "kotoutumissetelistä", jonka työnantaja voisi lunastaa, kun työllistämisen velvoitteet on täytetty.
Idea sai tuomareilta kiitosta sekä selkeydestään että toteuttamiskelpoisuudestaan. Voittajatiimi lahjoitti 2 500 euron palkintosumman Monika-naiset liitolle.
Voittoisaa ideaa kehittämässä olleen Ujuni Ahmedin mukaan työnantajat tuijottavat edelleen aivan liikaa muodollisia seikkoja, kuten koulutusta ja täydellistä kielitaitoa.
– Ottaisin mieluummin ihmisen töihin, ja sen työn kautta opettaisin myös kielitaitoa. Mielestäni työnantajat keskittyvät aivan liikaa siihen, mitä todistuksia ihmisellä on tai onko kielitaito riittävä, Helsingissä nuorisotyöntekijänä työskentelevä Ahmed sanoo.
Työssään hän on nähnyt myös sen, että maahanmuuttajien heikosti hoidettu kotoutus vaikuttaa usein myös seuraavaan sukupolveen.
– Paljon ihmetellään esimerkiksi sitä, miksi maahanmuuttajataustaiset lapset ovat niin paljon S2- eli Suomi toisena kielenä -opetuksessa. Se on usein siitä kiinni, että vanhemmat eivät osaa kieltä, ja he eivät pysty auttamaan esimerkiksi läksyissä. Nuorten sanavarasto ei kehity, koska kotoa ei tule tukea, Ujuni Ahmed sanoo.