Edward Norton on yksi Hollywoodin arvostetuimmista, mutta salaperäisimmistä hahmoista – näitä faktoja et tiennyt näyttelijästä

Yhdysvaltalaisnäyttelijä Edward Norton, 53, tunnetaan roolitöistään useista legendaarisista elokuvista, kuten Alaston pelko (1996), American History X (1998) sekä Fight Club (1999). Viime vuosina Nortonia on nähty yhä enemmän harvakseltaan valkokankailla, mutta useiden iloksi hän on yksi näyttelijöistä, joka tähdittää loppuvuodesta 2022 ilmestynyttä Glass Onion – Veitset esiin -mysteeri -elokuvaa muun muassa Daniel Craigin ja Janelle Monáen rinnalla. 

Kuuluisien rooliensa lisäksi Norton tunnetaan Hollywoodissa myös muun muassa ohjaajana sekä käsikirjoittajana. Hän on myös paljon muuta. 

Ensimmäinen rooli toi läpimurron

Vuonna 1991 Norton valmistui historian kandiksi Yalen yliopistosta. Hän opiskeli tuolloin myös esimerkiksi japanin kieltä, jota puhuu tiettävästi melko sujuvasti tänäkin päivänä. Norton myös asui nuorena tovin Japanin Osakassa ja työskenteli isosänsä James Rousen perustamassa Enterprise Foundation -säätiön parissa. Hän on puhunut japania julkisesti muun muassa vuonna 2000 promotoidessaan ohjaamaansa Keeping the Faith -elokuvaa Japanissa paikallisille toimittajille. 

Yliopistovuosinaan Norton osallistui myös teatterikursseille. Valmistuttuaan koulusta hän muutti New Yorkiin tullakseen näyttelijäksi. Norton työskenteli muun muassa tarjoilijana ennen läpimurtoaan, joka tapahtui vuonna 1996 Alaston pelko -elokuvan Aaron Stamplerina. Rooli toi nuorelle näyttelijälle Golden Globe -palkinnon sekä Oscar-ehdokkuuden parhaasta miessivuosasta.

Nortonin näyttelemänä Aaron Stampler änkytti, vaikkei tehnyt sitä samannimisessä kirjassa, johon elokuva perustuu. Ohjaaja Gregory Hoblit päätti antaa änkytyksen jäädä, ja loppu on historiaa. 

Oli myös lähellä, ettei Norton olisi saanut roolia lainkaan, sillä sen oli alunperin tarkoitus mennä tuohon aikaan jo nimeä keränneelle Leonardo DiCapriolle. Hän kuitenkin kieltäytyi roolista, sillä piti elokuvan käsikirjoitusta ongelmallisena. Tämä oli lopulta onnenpotku Nortonille.

Riita menestyksen kulisseissa

Vuonna 1998 Norton sementoi itsensä yhä vahvemmin elokuvahistoriaan American History X -elokuvan Derek Vinyardina roolin myötä, josta Norton sai toisen Oscar-ehdokkuutensa. Kriitikot ovat ylistäneet tapaa, jolla Norton suoriutui ristiriitaisesta roolistaan uusnatsi-skinheadina. 

Elokuvan kulisseista ei draamaa puuttunut. Tuotannon aikaan Norton otti tiettävästi yhteen elokuvan ohjaajan Tony Kayen kanssa. Kaye on kertonut elokuvan julkaisun jälkeen "vihanneensa sen loppuversiota" ja ettei hänellä olisi ollut sananvaltaa sen suhteen, miltä elokuva lopulta tuli näyttämään.

Elokuvan tuotantoyhtiö oli sen sijaan Kayen mukaan antanut Nortonille vallan valvoa elokuvan leikkausta, minkä tähden Kaye olisi lopulta itse halunnut jopa nimensä poistettavan sen lopputeksteistä. 

Vihaa tupakointia

Näyttelijänä Norton on taipunut moneen, mutta yhdestä asiasta hän kieltäytyi vuoden 1998 Rounders – Ässä hihassa -elokuvan kuvauksissa: roolihahmolleen käsikirjoitetusta tupakoinnista. Vuotta myöhemmin Fight Club -elokuvassa Nortonin roolihahmo puolestaan nähdään tupakoimassa, joten tuolloin hän jousti kannastaan. 

Norton on kuitenkin tuonut usein esille, että pitää tupakointia inhottavana tapana, ja on muun muassa jakanut sosiaalisessa mediassa ohjeita ja kehotuksia tupakoinnin lopettamista harkitseville. 

Tästä huolimatta Norton on kuitenkin ilmaissut olevansa suuri marihuanan laillistamisen kannattaja. Nortonin kanssa Fight Club -elokuvaa tähdittänyt Brad Pitt paljasti muutama vuosi sitten, että hän ja Norton polttivat yhdessä jointin vuonna 1999 ennen elokuvan ensi-iltaa Venetsian filmifestivaaleilla. 

– Jostain syystä ajattelimme, että se olisi hyvä idea, Pitt muisteli. 

Pittin mukaan hänen ja Nortonin oli äärimmäisen vaikeaa pidätellä nauruaan elokuvan näytöksessä – eivätkä he siinä onnistuneetkaan. 

– Me olimme ne ääliöt takana, jotka nauroivat omille vitseilleen. Ja ainoat, jotka nauroivat. 

Aktivisti ja kriitikko

Edward Norton pitää mieluusti henkilökohtaisen elämänsä yksityisenä, mutta hän on käyttänyt julkista statustaan hyödyksi nostaessaan esille erilaisia yhteiskunnallisia aiheita. Norton esimerkiksi on toiminut pitkään eri tavoin ympäristöaktivistina, ja hän on muun muassa Maasai Wilderness Conservation Trustin puheenjohtaja ja vuonna 2010 hänestä tuli  YK:n monimuotoisuuden hyvän tahdon lähettiläs silloisen pääsihteerin Ban Ki-Moonin toimesta. 

Norton on ollut myös muun muassa ex-presidentti Donald Trumpin äänekäs kriitikko. Vuonna 2020 Nortonia ylistettiin siitä, kun hän julkaisi Twitter-tilillään selityksen siitä, miksi hänen mielestään Trump on kieltäytynyt tiedostamasta ja hyväksymästä häviötään vuoden 2020 presidentinvaaleissa.

Päivityksissään Norton totesi tuolloin, ettei hän ole "mikään poliittinen asiantuntija", mutta kertoi oppineensa paljon isältään, joka on entinen liittovaltion syyttäjä, sekä rinnasti aiheen kokemukseensa "pokerin pelaamisesta vakavasti otettavien pelaajien kanssa". Päivityksissään Norton analysoikin Trumpin tekoja pokeritermein ja kehotti amerikkalaisia "paljastamaan ex-presidentin bluffin". 

Mitä nyt?

Uransa aikana Norton on ollut Oscar-ehdokkaansa yhteensä kolmesti: Alaston pelko - ja American History X -elokuvien lisäksi vuoden 2014 elokuvan Birdmanin rooli toi hänelle kolmannen Oscar-ehdokkuuden. Jälkimmäisestä roolistaan hän sai myös uransa toisen Golden Globe -ehdokkuuden. 

Nykyään Norton nähdään elokuvissa entistä enemmän harvakseltaan. Vuonna 2014 hän perusti ystävänsä, yrittäjä Daniek Nadlerin kanssa start up -yrityksen nimeltään Entertainment Data Oracle. EDO on data- ja analyysiyritys, joka soveltaa oppia tietotekniikasta siihen, miten mainontaa mitataan perinteisessä televisiossa. 

Vuonna 2019 Norton kertoi antamassaan haastattelussa, että työskennellessään hyvän elokuvaprojektin kanssa hän on kuin "luovalla tavalla ekstaasissa". Viime vuosien aikana tästä työstä on kuitenkin Nortonin mukaan kadonnut uutuudenviehätys. 

– Se vain ei ole oikeaa elämää. En halua katsoa elämääni taaksepäin ja nähdä, että suurimman osan aikaa siitä olen leikkinyt teeskentelijää sen sijaan, että olisin todella tehnyt asioita. 

Lähteet: People, GQ, The New York Times, Looper, The Talko, MTV, Independent, Forbes