Eeva Lehtimäen kommentti: Missä luuraa palkansaajaliike koronakriisin keskellä?

Huomenna pääministeri Sanna Marin (sd) joukkoineen päättää, avataanko koulut vielä ennen kesälomia. Vielä suuremmat odotukset kohdistuvat vapun jälkeiseen sunnuntaihin, kun hallitus linjaa, miten ja milloin kovia koronarajoituksia voidaan lähteä purkamaan asteittain.

Erityisesti elinkeinoelämä ja yritykset odottavat näitä ratkaisuja kärsimättöminä. Se ei ole ihme, koska jokainen viikko eristäytymistä, rajoituksia ja talouden horrosta maksaa Suomelle 1,2 miljardia. Näin arvioi tänään Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. 

Hallituksen ministerien, muutamien virkamiesten ja terveysasiantuntijoiden rinnalla elinkeinoelämä on ottanut julkisessa keskustelussa ison roolin kamppailussa koronakriisiä vastaan. Huomenna näkyvyydestä jopa taistellaan armottomasti, kun omat exit-suunnitelmansa esittelevät sekä Keskuskauppakamari että Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Molemmat järjestöt tarjoavat koronasta irti -raporttinsa myös hallituksen käyttöön. 

Lisäksi aamupäivällä Suomen Yrittäjät julkaisee oman tuoreen tutkimuksensa yrittäjien tilanteesta koronakriisin puristuksessa.

Aktiiviset yritykset

Huoltovarmuuskeskuksen alkusekoilua ovat rientänyt helpottamaan 20 suuren yrityksen yhteenliittymä, joka tarjosi Kiinan kontaktinsa suojavarusteiden hankintaa varten. Elinkeinoelämän keskusliitto kiirehtii huomisessa julkistuksessaan kotimaisen suojavarustetuotannon käynnistämistä, jotta exit-aikana suojia riittää julkisen puolen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi yksityisen puolen tarpeisiin.

Kun yhteiskunta jossain vaiheessa avataan, ihmisten on pystyttävä käyttämään erilaisia palveluita ja liikkumaan, tekemään työtään turvallisesti. EK:n exit-ryhmän vetäjä, Keskon pääjohtaja Mikko Helander ennakoi, että suojavarusteiden päivämenekki voi nousta jopa 3,5 – 5 miljoonaan. 

Keskuskauppakamari puolestaan luovutti tänään tuhat näytteenottopuikkoa HUS:lle käytettäväksi koronatestausta varten. Yksityinen puoli on jopa ihmetellyt, miksi sen apu ei kelpaa esimerkiksi koronatestien määrän kasvattamiseksi.

Raaka raha ja yritysten elinkelpoisuuden, mutta myös työpaikkojen säilyttäminen ovat hyvä kimmoke tarjota omia ehdotuksia hallitukselle sekä yrittää lievittää koronakriisin tuomia iskuja.

Palkansaajajärjestöjen kalahiljaisuus 

Samaan aikaan on pakko ihmetellä missä luuraa palkansaajaliike? Kuka muistaa viime viikoilta keskusteluavauksia, ehdotuksia tai toimintaa SAK:lta, STTK:lta tai Akavalta. Ne ovat jostain syystä jättäytyneet tai jääneet sivuun poikkeusolojen Suomessa. 

Kriisin alkuvaiheessa työmarkkinajärjestöt sopivat ennätysajassa mm. työlainsäädännön määräaikaisista helpotuksista ja saivat siitä hallitukselta vuolaat kiitokset.

Keskusjärjestöillä on myös oma ryhmänsä tukemassa kansliapäällikkö Martti Hetemäen ryhmää, joka antaa hallitukselle ehdotuksensa koronakriisistä irtaantumiseen. Mutta siinäkö kaikki? 

Ay-liikkeellä pitäisi olla tänäänkin 2786 syytä pitää meteliä itsestään, ainakin jäsenhankinnan verran. 2786 uutta ihmistä joutui tänään yt-neuvottelujen ikeeseen. Uusia yt-ilmoituksia tuli työ- ja elinkeinoministeriön keräämien tietojen mukaan 43.

Lomautettujen ja työttömäksi jäävien joukko kasvaa joka päivä ja loppusaldoa ei tiedä vielä kukaan. 

Olisi siinä jonkinmoista yhteiskunnallista peltoa kynnettäväksi – näin vapun alla.