Työmarkkinakeskusjärjestöt nostivat kädet pystyyn yllättävän helposti ja ilman keskinäistä suukopua neuvotteluissa yli 55-vuotiaiden työllistämiskeinoista, ihmettelee MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Pääpöytä aloitti neuvottelut eilen kello kahdelta iltapäivällä, mutta keskusjärjestöpomot totesivat jo iltakuuden aikaan, ettei edellytyksiä sovulle ole. Se oli yllätys, koska työmarkkinoiden dna:han kuuluu kellojen pysäyttäminen, kompromissit ja väännöt sanamuodoista yön pikkutunneille asti.
Kiista kilpistyi eläkeputken poistoon eli työttömyysturvan lisäpäiviin sekä 58 vuotta täyttäneiden oikeuteen työttömyysturvan 500 päivän enimmäiskestoon. Työnantajat halusivat työeläkeputken pois ja palkansaajat korvaukseksi muutosturvaa, jotta työelämän konkareiden toimeentulo, koulutus ja työnsaantimahdollisuudet turvattaisiin. Työnantajien mielestä ehdotuksen hintalappu, 100 miljoonaa euroa vuodessa oli aivan liian kallis.
Hallitus sysäsi itselleen hankalan päätöksen eläkeputkesta ja muista työllisyysratkaisuista ensin työmarkkinoiden syliin ja nyt pallo on viskattu takaisin hallituksen puheenjohtajaviisikolle.
Eläkeputkesta tuli irtisanomisneuvotteluiden exit-automaatti
Päätös järjestelmän rukkaamisesta oli hankala työmarkkinajärjestöille, mutta vielä tuskaisempi se on hallitukselle.
MTV Uutisten haastatteleman työmarkkinapomon mukaan aina pitää yrittää. Samaan hengen vetoon hän myönsi, ettei hallituksen tehtävänanto ollut järjestöille sellainen elämän ja kuoleman -kysymys, josta olisi kannattanut tapella verissä päin.
Karkeasti sanottuna nykysysteemi sopii sekä työnantajille että työntekijöille. Työeläkeputkesta on tullut hiljaa hyväksytty keino hoitaa firmojen ja julkisen puolen irtisanomisneuvotteluja. Työnantajat saavat huonolta näyttävät yt-luvut pienenemään, kun iäkkäämmille työntekijöille on tarjota kunniakas poistumistie talosta eläkeputken avulla. Saattaen vaihdettava.
Eläkeputki on tarjonnut eläkeikää lähestyvälle työntekijälle rahallisesti säällisen tulolähteen ennen varsinaista eläkettä. Eläkeputken avulla ay-liike ja pääluottamusmiehet ovat pystyneet pitämään yt-luvut siedettävinä myös omasta näkökulmastaan, ja muutama muu työpaikka on samalla säilynyt.
Eläkeputken ja työllistymisen hämärä yhteys
Poliitikkojen ja työmarkkinapomojen onkin syytä sanoa rehellisesti, ettei eläkeputken poisto työllistä ikääntyneitä yhtään paremmin kuin ennenkään. Lähinnä se voi hidastaa työttömäksi joutumista, kun vanhemman väen exit-automaatti ei ole niin helposti käytössä.
Eläkeputken poiston kannattajat perustelevat etuuden poistoa puolestaan sillä, että se pakottaisi yritykset ja julkisen puolen pitämään kiinni vanhemmista työntekijöistä. Samaan aikaan työntekijä aktivoituisi kouluttautumaan, etsimään uutta, vaikka toisenkin alan työtä, kun putkeen ei pääse.
Näin teoriassa, mutta tässäkin työllisyysyrityksessä ei puhuta asioista niiden oikeilla nimillä. Keskustelu on suorastaan tekopyhää.
Suomessa yli 50-vuotias työnhakija on monen yrityksen silmissä työmarkkinoiden turhake tai vähintäänkin riskisijoitus. Ikäsyrjintä on totta ja työllistyminen on vaikeaa. Milloin pelätään ikääntyvän sairastelua ja sitä kautta häämöttävää työkyvyttömyyttä tai työtaitojen vaillinaisuutta. Että osaako se internetsit ja pysyykö nykyajan kiihtyvässä työtahdissa.
Juhlapuheissa puhutaan kauniisti kokemuksesta ja työpaikkojen moninaisuudesta, mutta todellisuudessa tilanne on paljon raadollisempi. Kokemus ei ole työnhakutilanteessa välttämättä mikään valtti. Paremminkin syntymävuosi saattaa karsia työnhakijan jo alkumetreillä mappi Ö:hön. Olivat tiedot, taidot ja motivaatio kuinka kohdallaan.
Työmarkkinajärjestöt ovat varmasti samaa mieltä hallituksen kanssa siitä, että yli 55-vuotiaiden paremmalla työllisyydellä Suomen kurjistuvat työttömyysluvut paranisivat merkittävästi. Esimerkiksi Ruotsissa 55–64 -vuotiaiden työllisyysaste on ollut jo pitkään korkeampi kuin Suomessa.
Samaan aikaan monilla aloilla on myös jo työvoimapulaa ja siksi kaikkien kynnelle kykenevien työllistäminen on tärkeää.
Hallituksen hankala rasti
Eläkeputki ja työllistämiskeinot polttelevat on nyt hallituksen näpeissä. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja ministerien koville puheille odotetaan katetta, kun hallitus uhosi budjettiriihen jälkeen hoitavansa 10 000 uutta todettua työllistä, jos työmarkkinajärjestöt eivät siihen kykene.
RKP:ltä ja keskustalta löytyy ymmärrystä yritysten tilanteelle ja kustannuspaineille. Samaan aikaan etenkään SDP ja vasemmistoliitto eivät halua suututtaa palkansaajaliikettä leikkaamalla etuja liian kovalla kädellä. Onhan asian esittelevä ministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) jo sanonut suhtautuvansa leikkauksiin vastenmielisesti.
– Minä ja edustamani puolue suhtaudumme kriittisesti eläkeputken leikkaamiseen, Pekonen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa.
Vaikka työmarkkinoilla osaava ja motivoitunut yli viisikymppinen voi olla rasite, politiikassa hän on pelottava voima. Aktiivinen äänestäjä, joka kyllä muistaa kuka poisti eläkeputken ja puuttui olemassa oleviin etuihin. Tämä hillitsee hallituksen leikkaushaluja ja -kykyä.
Järjestelmän muutosta tarvitaan, mutta vielä suurempi päänsisäinen muutos täytyy tapahtua asenteissa. Jo pelkästään se, että yli viisikymppistä työntekijä sanotaan ikääntyneeksi, kertoo kaiken.
PS: Kirjoittaja on 53-vuotias nainen, joka ei päässyt pari vuotta sitten oman alansa työpaikkaa hakiessaan ensimmäistä kierrosta pidemmälle eli haastatteluun.
Kiitos hakemuksestasi. Valintamme ei osunut tällä kertaa sinuun.
Itse ajattelen olevani parhaassa iskussa juuri nyt.