Donald Trumpin Yhdysvallat herättää huolta naapureissaan ja liittolaisissaan tavalla, jota ei ole nähty eikä odotettu. Keski-Amerikassa pieni Panama saa myös osansa supervallan valtapyrkimyksistä, kirjoittaa kommentissaan MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu.
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth vieraili vastikään Panamassa. Edellisestä pohjoisen supervallan puolustusministerin vierailusta on vuosikymmeniä.
Harvinaisen visiitin syy oli Kiina ja Panaman kanava. Yhdysvaltojen mielestä Kiinalla on liikaa valtaa tärkeän kanavan alueella. Panaman ja Yhdysvaltain antama yhteinen julkilausuma kuitenkin herätti heti närää ja huolta Panamassa.
Panamalaiset eivät pitäneet kuulemastaan eivätkä varsinkaan lukemastaan, vaikka puolustusministeri Hegseth paluulennolleen valmistautuessaan vakuutteli, että Yhdysvallat ”toki kunnioittaa panamalaisten ja Panaman kanavan suvereniteettia”.
Lue myös: Hegseth vihjailee joukkojen lähettämisellä Panamaan
Suurvallan kanssa tehdyt sopimukset ja annetut julkilausumat ovat juuri sen arvoisia ja painoisia, kuin mitä vahvempi osapuoli niille haluaa antaa, tai haluaa niitä tulkita ja pyrkii käyttämään oman politiikkansa ruuvimeisselinä.
YYA-sopimuksemme Neuvostoliiton kanssa on tästä kotikentän muistutus.
Sopimuksen kieli saattaa olla ongelma, mutta tällä kertaa kyse ei ole edes tulkinnasta. Maailmankielen asemastaan huolimatta englanti sopimuskielenä ei ole muita ylempänä, eikä espanjaa voi lukea harvinaiseksi kieleksi.
Suvereniteetin kunnioittaminen vain espanjankielisessä tekstissä
Panaman ja Yhdysvaltain yhteisen julkilausuman espanjakielisessä versiossa lukee: ”Lisäksi, puolustusministeri Hegseth tunnusti Panaman johtajuuden ja luovuttamattoman suvereniteetin koskien Panaman kanavaa ja sen läheisiä alueita”.
Yhdysvaltain puolustusministeriön englanninkielisessä versiossa yllä mainittua virkettä ei ole.
Sen sijaan Hegseth hehkutti, että Panama torjuu yhdessä Yhdysvaltain kanssa kanavan ”kommunistisen Kiinan pahanlaatuista vaikutusta”. Myös turvallisuusyhteistyötä tiivistetään.
Maat sopivat, että yhdysvaltalaisten sota-alusten ei tarvitse maksaa maksuja läpi purjehtiessaan. Myös yhdysvaltalaisjoukkoja voi olla Panaman maaperällä kutsusta ja rotaatioperiaatteella, mitä Hegseth kovasti kiitteli.
Panaman julkisen turvallisuuden ministeri Frank Ábregon mukaan Panama ei salli vieraiden valtioiden pysyviä tukikohtia voimassa olevan puolueettomuussopimuksen mukaan.
Se on Panaman ja Yhdysvaltain vuonna 1977 allekirjoittama sopimus, joka siirsi kanavan alueineen Panaman haltuun viime vuosituhannen viimeisenä päivänä. Myös yhdysvaltalaiset tukikohdat siirtyivät historiaan.
Ábrego tuntee Yhdysvaltain ulkopolitiikan Latinalaisessa Amerikassa. Hän sai sotilaskoulutusta silloisessa School of the Americas -sotilasinstituutissa. Siellä opiskeli lukuisia latinalaisamerikkalaisia sotilaita, jotka niittivät kyseenalaista mainetta alueen monen maan yhdysvaltalaismielisissä sotilashallinnoissa ja armeijoissa.
Trump pitää vuoden 1999 sopimusta huonona
Hegseth mieluusti liikkuu pikkutakissa, jonka vuori on supersankarimaisesti raidallinen kuin Yhdysvaltain lippu.
Panamassa pelätään, että puolustusministerin takki voi kääntyä rivakasti nykyistä Amerikka ensin -henkeä vieläkin kiihkeämmäksi. Hegseth on presidentit Donald Trumpin uskollinen soturi ja sanansaattaja. Trump taasen on hokenut, että Yhdysvallat haluaa Panaman (ja Grönlannin, ja Kanadan), ehkä vaikka asein, ja että vuoden 1999 sopimus oli huono sopimus.
Trumpin arvaamattomuus on päivittäistä – mikä kumma kyllä yhä on yllätys joillekin. Jouduttuaan perääntymään asettamassaan globaalissa tullimyrskyssä, hän saattaa hyvinkin hakea balsamia haavoitetulle hipiälleen Yhdysvaltain naapurustosta. Siellä kun kaikki tuntuvat olevan huijareita ja riistäjiä.
Paperinpaloilla on muodollisia eroja. Julkilausuma on julkilausuma, valtiosopimus on valtiosopimus. Muotoa merkittävämpää ovat aikeet niiden takana.
Hetkeksi takaisin Suomen YYA-aikaan.
Tuolloin Neuvostoliitto oli välillä kovin innokas tarjoamaan apuaan nimettyä vihollista vastaan, sotaharjoituksia myöten. Sen päivän ’Kiina’ oli ”Saksa tai muun sen kanssa liitossa oleva valtio”. Sopimuksessa oli tyypillistä sanapuutarhaa hyvistä naapuruussuhteista, yhteistoiminnan lujittamisesta, molempien maiden elineduista. Ja niin edelleen.
Panama on jo antanut monessa periksi
Panama on jo antanut myöten, ei vain sanahelinän muodossa.
Se siis sallii yhdysvaltalaisia sotilaita maallaan, ja antaa supervallan laivojen lipua kanavastaan maksutta. Panama on myös irtautunut Kiinan maailmanlaajuisesta Vyö ja tie -infrastruktuurihankkeesta ja tukkii merkittävää siirtolaisreittiä Dariénin katkoksen läpi.
Yhdysvallat painostaa myös Hongkongissa päämajaansa pitävän CK Hutchison -yhtiön pääomistuksessa olevia Panaman kanavan satamia siirtymään yhdysvaltalaisen BlackRock-varainhoitoyhtiön haltuun.
Hongkongista toimivan yhtiön voi hyvin kuvitella olevan, jos ei suoraan Pekingin ohjauksessa, niin täyttää sen vaateita välittää mielestään tärkeää ja arkaluonteista tietoa, erityisesti Yhdysvalloista.
Uutistoimisto Reutersin haastattelemat nimettömät asiantuntijat ja nykyiset ja entiset viranomaiset varoittavat Kiinan läsnäolosta Panamassa.
Legitiimi uhka, vai ylireagointia? Kylmän sodan aikana yhdysvaltalaiset tiukan linjan päättäjät ja asiantuntijat korostivat Neuvostoliiton etumatkaa ydinasekilvassa. Jälkeenpäin on käynyt ilmi, että uhka oli liioiteltu. Tuloksena oli mieletön ydinasekilpajuoksu.
Panama luultavasti toivoo, että Trump jaksaa keskittyä tulleihin. Pienelle maalle kymmenen prosentin yleistulli on pala kakkua, jos se välttää Ystävyys, yhteistyö ja avuntanto -henkisen supervallan innokkaan kaveruuden ja julkilausumatulkinnat.